Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Niinistö on Niinistölle ihminen

Suomella on pitkästä aikaa kirjoittava presidentti. Edellinen oli Mauno Koivisto , jonka viimeinen kausi päättyi 1994 ja joka kuoli 2017. Martti Ahtisaari teki työnsä ja tärkeät tekonsa neuvottelemalla, puhumalla ja kuuntelemalla. Samaa lajia oli pitkälti Tarja Halonen . Sauli Niinistöltä sen sijaan saatamme odottaa jossain vaiheessa vielä omakätisiä muistelmia tai muita kirjallisia tuotoksia. Niinistö tekee rakastamallaan mustekynällä muistiinpanoja. Hän on jo kirjoittanut kaksi kirjaa, jotka julkaistiin vuosina 2005 ja 2007. Hän on ainakin haaveillut ääneen jopa romaanin synnyttämisestä. Nykyinen tasavallan presidentti kaiken päälle kirjoittaa itse omat tekstinsä. Näin todistavat monet, jotka hänet tuntevat läheltä. Kun haastattelin kollega Lauri Nurmen kanssa vaikuttajia tuoreeseen kirjaan Sauli Niinistö – Mäntyniemen herra (Into 2018), saimme toistuvasti kuulla, miten itsenäinen ja riippumaton Niinistö haluaa olla muotoillessaan näkemyksiään puheiksi, blogeiksi tai vaikkapa kolumneiksi. Moni yllättyi Sauli Niinistön kirjoittajakyvyistä, kun hän Euroopan investointipankissa EIB:ssä työskennellessään työsti teokset Viiden vuoden yksinäisyys (Teos 2005) ja Hiljaisten historia (Teos 2007). Arvioitsijat olivat ehkä panneet merkille, että Niinistön arvosanat äidinkielessä eivät olleet kouluaikana kovin häävejä. Ylioppilasaine J.K. Paasikivestä päätyi muistikuvien mukaan cum laude approbaturin arvoiseksi. Mutta mies on loppujen lopuksi omaperäinen ja taitava sanankäyttäjä. Koulussa numerot hyytyivät huolimattomuuteen ja kirjoitusvirheisiin. Niinistön tekstin ja puhutut kommentit tunnistaa runsaasta liitepartikkeleiden viljelystä. Siitäkin ovatkin koomikotkin irrotelleetkin runsaastikin huumoriakin. Toinen yleispiirre on käännetty sanajärjestys. Presidentti kuin Tähtien sodan taruhahmo, jediritarikouluttaja Yoda kirjoittaa. "Hyvä ei ole kevättä riidellen kohdata", on yksi Niinistön uudenvuodenpuheiden klassikkositaateista. Näin analysoi suomen kielen dosentti Vesa Heikkinen kirjassamme: "Käänteiset lauserakenteet ja täytesanat sekä korostetun hidas puheenparsi ovat Niinistön tapauksessa omiaan luomaan kuvaa harkitsevasta ja ajattelevasta vallanpitäjästä. Ärhäkkyys ja hyökkäävyys ovat haastajien ominaisuuksia, eivät hiljaista voimaa uhkuvan jedijohtajan. Vallan ei tarvitse puhua isoin kirjaimin." Ärhäkkyyttä löytyi vielä nuoresta Niinistöstä, joka saattoi haastattelussa haukkua oman puolueen porukat "kamasaksojen sakiksi". Kolumneja kirjoittaessaan hän toki pyrki jo 1990-luvulla suhteellisen hillittyyn vinoiluun. Vielä yksi havainto Sauli Niinistön ilmaisukeinoista: sana "ihminen" on hänelle tärkeä ja monimerkityksinen. Kannattaa olla tarkkana, kun presidentti ottaa ihmisen esiin. Usein se on merkki siitä, että hän puhuu itsestään – ja selittää, miten on muuttanut näkemystään vaikkapa ympäristöasioista. Niinistö itse valotti käännöstään keväällä 2018 Punkaharjulla, kun Nurmi kysyi asiaa häneltä. Presidentti palasi tässäkin tapauksessa EIB-vuosiinsa, jolloin hän luki brittiläisen taloustieteilijän Nicholas Sternin raportin, jonka mukaan ilmastonmuutoksen torjuminen tulee edullisemmaksi kuin siihen sopeutuminen. "Ja jotenkin me ihmiset ollaan vähän alttiita sille, että jos joku oman alan ihminen – ikään kuin läheinen ihminen siinä mielessä – yhtäkkiä herättää johonkin ihan uuteen, niin häntä uskoo enemmän kuin muita", presidentti muotoili.