Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Kenenkään verotus ei kiristy, valtion velka nousee 109 miljardiin euroon ensi vuonna – näin budjettiehdotusta on kommentoitu

Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok.) talousarvioehdotus tähtää ennen kaikkea talouskasvun jatkumiseen ja työllisyyden kohenemiseen. Budjettiehdotuksen loppusumma laskee 55,1 miljardiin euroon. Se on runsas miljardi euroa vähemmän kuin tämän vuoden budjetissa. Julkinen alijäämä pienenee tänä vuonna 1,7 miljardiin euroon. Jos summasta siivotaan Suomen Vientiluoton etuajassa maksamat luotot, todelliseksi alijäämäksi muodostuu 3,2 miljardia euroa. Ensi vuodelle budjetoidaan sama 1,7 miljardin euron alijäämä. –Olemme hyvin vahvalla käyrällä alijäämän taittamisessa, Orpo sanoi keskiviikkona budjetti-infossaan. –Velkaantuminen pitäisi saada kokonaan pysähtymään ensi ja seuraavan vuoden aikana. Emme voi elää tässä noususuhdanteessa tulevien sukupolvien piikkiin. Valtionvelka nousee ensi vuonna arviolta 109 miljardiin euroon. Julkisen talouden velkaantuneisuus on taittunut, ja sen odotetaan laskevan alle 60 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Orpon mukaan kenenkään verotus ei kiristy. Haittaverot kiristyvät odotetusti Yrittäjien perheenjäsenten ansioperusteisen työttömyysturvaoikeuden toteutumista edistetään 10 miljoonalla eurolla. Työn vastaanottamisen kannustimien parantamiseen varataan 20 miljoonaa euroa. Työ- ja elinkeinotoimistoille ehdotetaan 10,3 miljoonan euron lisäystä aktiivisen työnhaun tukeen ja työnhakijoiden palvelujen parantamiseen. Lisäksi budjettiehdotuksessa on varattu lisämäärärahoja muun muassa toisen asteen opiskelijoiden 46,80 euron oppimateriaalilisään, poliisien määrän säilyttämiseen, siviilitiedustelulainsäädännön toimeenpanoon, kuntien digitalisaation lisäämiseen ja Helsingin seudun asuntorakentamisen edistämiseen. Vähimmäismääräisiä päivärahoja ja takuueläkettä nostetaan. Tupakkavero kiristyy, autoverotus kevenee ja asuntolainan korkovähennys supistuu hallitusohjelman mukaisesti. Maatalouden lisätuen tarve käsitellään Orpon mukaan vasta budjettiriihessä. "Se on mahtava uutinen" Orpo iloitsee erityisesti ennakoitua vahvemman työllisyyskasvun kasvun todellisuudesta. –Työtuntien määrä on kasvanut, ja työsuhteet ovat vakituisia työsuhteita, eivät näennäistyöllistämistä. Se on mahtava uutinen. Monenlaisia työpaikkoja löytyy nyt joka puolelta Suomea. Toisaalta työttömien määrä on samaan aikaan pysynyt korkeana, hän huomautti. Työttömyysasteen trendi on laskenut muutamassa kuukaudessa reilusta 8 prosentista 7,2 prosenttiin. Työllisyysaste nousi kesäkuussa 71,8 prosenttiin. Työttömyysturvamenojen odotetaan putoavan ensi vuonna 308 miljoonalla eurolla. Hallitus käsittelee talousarvioesitystä budjettiriihessään 28.–29. elokuuta. Hallituksen esitys julkaistaan valtioneuvoston käsittelyn jälkeen 17. syyskuuta. Täsmennys 8.8.2018 kello 17.01: Täsmennetty toista kappaletta. Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön (SAK) mukaan valtion budjetissa ei ole tilaa veroasteen alentamiselle ensi vuonna. SAK pitää verotuksen painopisteen siirtoa pois työn verotuksesta tervetulleena avauksena, kunhan se toteutetaan tuloeroja kasvattamatta ja valtiontalouden kestävyydestä huolehtien. –Palkansaajatkaan eivät rakasta veroja, mutta ihmiset ymmärtävät hyvinvointivaltion rahoituksen edellyttävän riittäviä verotuloja. Verokevennysten toteuttaminen olisi tässä taloustilanteessa suhdannepoliittisesti hölmöä, SAK:n pääekonomisti Ilkka Kaukoranta sanoo. SAK muistuttaa, että Suomen talous kasvaa poikkeuksellisen vahvasti –Nyt on hyvä aika kerätä puskureita tulevaisuutta varten. Väestö ikääntyy ja tarvitsee lisää palveluita, mikä kasvattaa jatkossa julkisen talouden menoja. Julkistalouden puskureita tarvitaan myös seuraavan taloustaantuman varalle. Valtiovarainministeri Petteri Orpo esittää tuloverotuksen keventämisen rahoittamista muita veroja korottamalla. SAK:n Kaukoranta pitää ajatusta oikeansuuntaisena, mutta on huolissaan sen vaikutuksista tulonjakoon. Monet kulutus- ja haittaverot osuvat suhteessa kovemmin pienituloisiin. .–Siksi budjettiriiheen mennessä on syytä tarkkaan arvioida, miten verotuksen painopisteen siirto toteutetaan tuloeroja lisäämättä. Kaikille samansuuruisten kulutusverojen korottaminen heikentäisi erityisesti pienituloisten toimeentuloa. Kulutusverojen sijaan verotuottoja tulisikin hakea pääomien verottamisesta, esimerkiksi perintöveron ja osinkoverotuksen puolelta. SAK muistuttaa, että vielä on aikaa perua työelämän epävarmuutta lisäävät heikennykset. Budjettiriihessä hallituksella on myös mahdollisuus tarkastella uudestaan huonosti harkittuja päätöksiään: irtisanomissuojan heikentämisehdotusta ja työttömiä kurittavia aktiivimalleja. –Irtisanomissuojan heikennys pienissä yrityksissä ei tutkijoiden arvion mukaan lisää työllisyyttä, joten esityksen perusteluilta on pudonnut pohja. Työelämän epävarmuuden kasvattamiselle ei ole mitään perusteita, Kaukoranta toteaa. SAK on vaatinut työttömyysturvan aktiivimallien perumista. Niiden tilalle Suomen suurin palkansaajajärjestö esittää kannustavaa työllistymismallia, joka tarjoaisi kaikille työttömille henkilökohtaiset ja yksilölliset palvelut. Vihreiden puheenjohtaja Touko Aalto kritisoi hallituksen verolinjaa, joka tähtää etenkin tuloverojen keventämiseen. –Työn verotuksen keventäminen on hyväksyttävää vain, jos sen kustannukset katetaan ympäristölle haitallisia tukia karsimalla, alijäämä ei kasva ja painotus on pienituloisten tukemisessa, hän kommentoi valtiovarainministeriön budjettiehdotusta. Aallon mielestä on ollut väärin keventää verotusta sadoilla miljoonilla euroilla, kun samalla on "tosiasiassa leikattu" pienituloisten ihmisten perusturvasta kuten asumistuesta, elatustuesta, peruspäivärahasta ja työmarkkinatuesta. Muumilaastari ei riitä Vihreiden kansanedustaja Emma Kari näkee hallituksen politiikan lisäävän köyhyyttä ja eriarvoisuutta. –Valtiovarainministeri Petteri Orpo väittää vähentävänsä eriarvoisuutta 30 miljoonalla eurolla, vaikka leikkaa ensi vuonna indeksijäädytyksillä köyhiltä ihmisiltä 300 miljoonaa euroa lisää. Samalla kokoomus on myöntämässä satojen miljoonien eurojen verohelpotuksia parempiosaisille, hän arvostelee tiedotteessaan. Kari vaatii loppua ”koulutuksen tasa-arvon romuttamiselle”. –Kun on ensin leikannut vesurilla, on vaikea paikata muumilaastarilla. Hänen mielestään hallituksen pitäisi perua myös varhaiskasvatukseen kohdistetut leikkaukset. "Fossiilisten tukia karsittava" Puheenjohtaja Touko Aalto perää hallitukselta lisätoimia ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Hänen mielestään hallituksen tulisi vähentää fossiilisten polttoaineiden tukia muun muassa turpeen käytössä ja raskaassa teollisuudessa. –Tukia karsimalla edistetään elinkeinojen uudistumista ja ilmastotavoitteiden saavuttamista. Panostukset osaamiseen, tutkimukseen ja innovaatioihin uudistavat talouttamme tehokkaammin, hän linjaa tiedotteessaan. Aallosta hallituksen olisi nyt tehtävä kaikkensa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. –Kestävän kehityksen budjetointi on hyvä avaus, mutta tämä työväline jää vielä suunnitteluasteelle. Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen näkee valtionvarainministeriön budjettiehdotuksessa hyvää, mutta kulukurin osalta ehdotus jää puolitiehen. Hän kaipaa myös työmarkkinauudistuksia, jotka vähentävät työttömyyttä. Valtiovarainministeriön ehdotuksessa ensi vuoden budjettitalouden alijäämä asettuu 1,7 miljardiin euroon ja valtionvelka nousee noin 109 miljardiin euroon. Velkasuhde alenee hieman. –Tämä on lievä pettymys. Finanssipolitiikan virityksen tulisi olla kireämpi. Hän huomauttaa, että on virheellistä väittää, että lievästi kiristävämpi linja johtaisi yhteiskunnan palveluiden romuttumiseen. –Valtiontaloudessa on säästämisen varaa. Menorakennetta voidaan myös suunnata tukemaan vahvemmin kasvua ja julkista toimintaa avata yksityisen sektorin hoidettavaksi, Kuismanen jatkaa. Ministeriön ehdotus lisäresursseista työn vastaanottamisen kannustavuuden parantamiseen ja aktiivisen työnhaun tukeen ja työnhakijoiden palveluiden parantamiseen ovat erittäin tervetulleita. –Mainitut tekijät eivät tule kuitenkaan puremaan työttömyyden kovaan ytimeen. Työttömien määrä alenee vain aidosti vaikuttavilla rakenteellisilla uudistuksilla, Kuismanen sanoo. Suomen Yrittäjät on tyytyväinen ehdotuksesta, jossa yrittäjien perheenjäsenten ansioperusteisen työttömyysturvaoikeuden toteutumiseen ehdotetaan 10 miljoonaa euroa. Se ei kuitenkaan korjaa yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturvan pääongelmaa. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n mukaan valtiovarainministeriön budjettiehdotus ei pidä palkansaajien kannalta sisällään suuria yllätyksiä. STTK haluaa nostaa esiin talouskasvua turvaavat toimet, joilla huolehditaan osaavan työvoiman saatavuudesta. Järjestä katsoo, että rakennetyöttömyyden alentamiseksi on lisättävä tuntuvasti työvoimapolitiikan ja koulutuksen resursseja. –Nyt esitetyt panostukset eivät riitä purkamaan työttömyyden kovaa ydintä. Elokuun lopussa pidettävässä hallituksen budjettiriihessä tuleekin tehdä tarvittavat lisäpanostukset aktiiviseen työvoimapolitiikkaan, jotta työttömyyden ytimeen päästään kiinni, STTK:n ekonomisti Seppo Nevalainen muistuttaa. Kiitosta STTK antaa sille, että palkansaajien verotusta ei kiristetä. Sosiaalivakuutusmaksujen noususta aiheutuva verotuksen kiristyminen palkansaajille kompensoidaan ja tuloveroasteikkoihin tehdään inflaatiotarkistukset. –Nämä toimet tukevat työn tekemistä ja talouskasvua. Ministeriön ehdottamat välillisen verotuksen kiristykset vahvistavat osaltaan julkista taloutta. Myös muuta verotusta tulisi uudistaa valtion talouden vahvistamiseksi ja verotuksen oikeudenmukaisuuden lisäämiseksi, Nevalainen lisää. STTK vaatii myös, että maan hallitus luopuu esityksestään heikentää palkansaajien työsuhdeturvaa alle 20 henkilöä työllistävissä yrityksissä. SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne moittii valtiovarainministeriön budjettiehdotusta näköalattomaksi ja puhdittomaksi. –Minusta näyttää siltä, että tässä on kysymys vain kevään kehysriihen päätösten laittamisesta budjettiin. Petteri Orpo totesi itsekin, että budjettiehdotuksesta löytyy vain pari pientä uutta menolisäyskohdetta, Rinne sanoo Lännen Medialle. –Valtiovarainministeri hokee, että nyt pitää tehdä talouskasvua ja tulevaisuuden työllisyyttä vahvistavia ratkaisuja, mutta ne kaikki puuttuvat tästä ehdotuksesta. Rinne olisi kaivannut panostuksia erityisesti ”osaamisen kehittämiseen varhaiskasvatuksesta yliopistoihin asti”, muun muassa aikuisten muuntokoulutukseen, sekä sosiaaliturvauudistuksen ja perhevapaauudistuksen vauhdittamista. –Niistä ei nyt ole viitettäkään. Näiden välttämättömien päätösten tekemättä jättäminen vaarantaa Suomen tulevan kasvun ja työllisyyskehityksen. Isoja tulevaisuusinvestointeja on joka tapauksessa pakko tehdä. Olemme tehneet muun muassa omassa vero-ohjelmassamme selkeitä avauksia siitä, kuinka niitä voitaisiin rahoittaa, oppositiojohtaja sanoo. –Jokainen tietää, että teknologinen kehitys, muun muassa tekoäly ja alustatalous, haastaa Suomen elinkeinoelämän ja kansantalouden tulevaisuuden. Nyt pitäisi satsata osaamisen kehittämiseen. Sitä kautta päästään ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävään kasvuun. Rinne näkee budjettiehdotuksen lisäävän eriarvoistumista suomalaisessa yhteiskunnassa. –Siihen johtaa muun muassa indeksijäädytysten säilyttäminen niin koulutuksessa kuin sosiaaliturvassakin. Tämä hallitus on leikannut menoista ja keventänyt erityisesti hyvin toimeentulevien ihmisten verotusta tämän vaalikauden aikana. Budjettiehdotuksen lisäyksiä esimerkiksi toisen asteen koulutukseen Rinne pitää mitättöminä karkkirahoina suhteessa hallituskaudella tehtyihin koulutusleikkauksiin. –Nähtäväksi jää, mitä budjettiriihessä tapahtuu. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Vesa Vihriälää valtionvarainministeriön budjettiehdotus ei yllätä. Menot pysyvät Vihriälän mukaan kehyksissään eikä verotuksen kokonaistaso muutu. Tuloveron kevennystä hän pitää rakenteellisesti perusteltuna ja suhdannepoliittisesti mahdollisena, koska muuta verotusta vastaavasti kiristetään. Esimerkiksi tupakkavero nousee. –Yleislinja on neutraali. Mielestäni se olisi voinut olla suhdannepoliittisesti kiristävämpikin. Ensi vuosi kohdataan tilanteessa, jossa valtion velan taso on 60 prosenttia bruttokansantuotteesta. –Velkataso laskee, mutta se on silti ankeampi kuin taso, jolla mentiin vuoden 2008 taantumaan. Silloin valtion velkaa oli vain runsaat 30 prosenttia bruttokansantuotteesta, Vihriälä huomauttaa. Vihriälän mukaan on hyvä, että velkasuhteen kasvu on taittunut ja että velkasuhde laskee nopeammin kuin jokin aika sitten ennakoitiin. Nykyisiä talouden puskureita ei voi pitää vahvoina tulevien taantumien ja 2020-luvun haasteiden varalta. –Siksi on tärkeää, ettei alijäämiä lisätä ja juuri siksi kireämpikin budjetti olisi ollut perusteltu. Tämä on kuitenkin parempi kuin elvytys, verotason alennus ja menolisäykset. Tämän kanssa voi elää. Tarkemman arvion Vihriälä antaisi vasta koko hallituksen budjettiesityksen yksityiskohtien syynäyksen jälkeen. –On katsottava tarkemmin mitä menoeriä ja mitä muutoksia se sisältää sekä miten verotuksen rakenteen muutos toteutetaan. Yksityiskohdista joudutaan varmasti keskustelemaan ennen hallituksen budjettiriihtä. Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (Etla) tekee soveltavaa taloustieteellistä tutkimusta Suomen kannalta tärkeistä kysymyksistä. Tutkimuksen kohteina painottuvat tuottavuus ja sen kasvuun vaikuttavat tekijät, työmarkkinoiden toiminta sekä kokonaistaloudellinen tasapaino ja julkisen talouden kestävä hoito. Etla seuraa talouden kehitystä ja laatii talousennusteita sekä arvioi ja kommentoi talouspolitiikkaa. Kaupan liitto katsoo, että tuore valtionvarainministeriön budjettiesitys ei korjaa palvelutyön kasautuvan verotuksen rakenteellista ongelmaa. Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala muistuttaa, että moninkertainen verokiila nostaa työn ja palvelujen hintaa ja leikkaa suomalaisten ostovoimaa. Pekkala muistuttaa, että palvelutyöhön kasautuva kireä verotus on rakenteellinen ongelma, joka hidastaa palvelujen kehitystä ja Suomen muuttumista moderniksi palveluyhteiskunnaksi. –Palvelutyön verotusta pitäisi tarkastella kokonaisuutena. Palkkaverotuksen suunnitelmallinen keventäminen olisi rakenne- eikä suhdannepolitiikkaa, kun paljon työllistävien kuluttajapalvelujen kehittämisestä tulisi nykyistä houkuttelevampaa. Hän muistuttaa, että korkean työllisyysasteen saavuttamisessa yksityiset palvelualat ovat avainasemassa. –Nykyinen veropolitiikka ei tue tätä tavoitetta. Asian on pakko nousta seuraavaan hallitusohjelmaan, Pekkala sanoo. Kaupan liitto kiittää budjettiehdotusta siitä, ettei ansiotyön verotus kiristy. Indeksitarkistukset kaikilla tulotasoilla eivät varsinaisesti kuitenkaan lisää palkansaajan ostovoimaa. Myös työasuntovähennyksen nostamista 450 euroon se pitää myönteisenä.