Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Lehmäkin sen ymmärtää – siksi myös minä menen aina siitä missä aita on matalin

Pysähdyin lentoasemalla vitriinin äärelle. Siinä oli maatalouskoneiden valmistajalle nimensä antaneen John Deeren ajatus, jonka mukaan hän ei koskaan pistäisi nimeään tuotteeseen, ellei olisi antanut sille parastaan. Ensin Deeren asenne herätti kunnioitusta, mutta pian heräsi epäily ja sitten vastalause: siinä oli taas sääntö, jota voi kyllä itsevarmasti toitottaa ääneen, mutta jonka mukaan ei voi elää; ihminen kun ei voi päästää käsistään yksinomaan täydellisiä tuotoksia. Vain harvoja tekemisiään ehtii hioa rauhassa loppuun saakka. Lähin esimerkki on tämä kolumnini. Sen pitää olla valmis ilmestymistä edeltävänä torstaina klo 12, olenpa siihen tyytyväinen tai en. Lisäksi on hyväksyttävä, että kaikki aiheeseen liittyvät näkökulmat eivät mahdu vaadittuun 2 500 merkkiin. Arkipuheet ovat täynnä vielä suurempia sammakoita kuin John Deeren mainoslause. Varsinkin lasten ja nuorten kasvatuksessa puhutaan pedagogisia valheita. Melkeinpä tyhmin ikinä kuulemaani ajatus on kasvattajien hokema oppi, ettei pidä mennä siitä, mistä aita on matalin. Kukahan neropatti on sen keksinyt ja millaisilla perusteilla sitä on alettu levittää ja pitää totuutena? Karkaamista suunnitteleva lehmäkin ymmärtää, että pitää mennä juuri aidan matalimmasta kohdasta, jos aikoo jonnekin päästä. Niinpä yleispätevänä pidetty elämänohje tuntuu edellisen sukupolven turhaumien kierrätykseltä. Kärsikää lapset vuorollanne ja opetelkaa tekin kaikkea, mitä ette ikinä tarvitse. Valitkaa hankalin tie. Nähkää turhanpäiväistä vaivaa niin kuin mekin olemme nähneet. Esimerkiksi kouluaikojen kasvien keräilystä ei ole ollut yhtään apua. Äiti ne suurimmaksi osaksi keräsi, kun poika tykkäsi pelata kesällä jalkapalloa. Syksyllä opettaja tenttasi sitten kasvien latinankielisiä nimiä. Jokin oli Ranunculus , en vain muista mikä. Suorastaan turmiollista on opettaa nuorille, ettei saisi ikinä luovuttaa. Tällä ohjeella annetaan valta päähänpinttymille, jotka varmimmin pilaavat elämän. Ihmisen perustaitoihin kuuluu sen ymmärtäminen, että joskus mahdollisuudet ovat vain menneet ja leikki on jätettävä sikseen. Jos juoksukisoissa uhraa kaikki voimansa ylivoimaiseen voittajaan, menettää luultavimmin mahdollisuuden taistella muista hyvistä sijoituksista. Pahimmillaan periksiantamattomuus vie ihmiseltä tulevaisuuden. Viimeistään kolmannen epäonnistuneen pyrkimisen kohdalla nuori voisi vakavasti harkita sitä mahdollisuutta, että oikeustieteellinen ei ehkä sittenkään ole oikea opiskelupaikka. Voisi olla onnellisempaa vaikka puutarhurina. Kirjoittaja on pirkkalalainen…rovasti.