Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Työelämään tarvitaan perusteellinen muutos

Työelämään vaaditaan muutoksia. Näin sanoi muun muassa Petteri Orpo (kok.) Turun puoluekokouksessa. Muutokset ovat tarpeen, mutta näkemykset muutoksen suunnasta eroavat. Työelämän organisointi ja johtaminen perustuvat pääpiirtein vuosikymmenten takaiseen isännänvaltaan ja käskyttämiseen. Koulutustaso ja osaaminen työssä ovat nyt toista luokkaa kuin vuosikymmeniä sitten ja kohoavat koko ajan sukupolvien vaihtuessa. Tietoteknologia tuo uudet haasteensa siihen, että tiedonkulku ja ihmissuhteet eivät enää toimi hierarkkisissa yrityksissä. Tutkimusten mukaan parhaiten menestyvät organisaatiot, joissa henkilöstöä kohdellaan aikuisina ja joissa vallitsee luottamuksen ja keskinäisen kunnioituksen ilmapiiri. Häviäjiä ovat vääjäämättä byrokraattiset ja hierarkkiset organisaatiot. Työntekijöille pitää antaa vapauksia työssä. Vapautuminen lisää tuottavuutta ja parantaa kilpailukykyä. Professori Gary Hamelin mukaan autoritaarisesti ja hierarkkisesti johdetut organisaatiot eivät yleensä ole kovin läheisessä yhteistyössä henkilöstön kanssa. Autoritaarinen johto ei saa koskaan ketään sitoutumaan mihinkään. Työntekijän sitoutuminen on paljon arvokkaampaa kuin käskyjen totteleminen. Kansanvaltaisessa demokratiassa raportointivelvollisuus on alaspäin samalla kun vallan ja valtuuttamisen suunta on alhaalta ylöspäin. Yritysmaailmassa asetelma on päinvastainen: työntekijät ovat raportointivelvollisia esimiehilleen, kun vallan ja valtuuttamisen suunta on ylhäältä yhtiön omistajilta ja hallituksesta alaspäin. Yhtiön hallitus on raportointivelvollinen vain osakkeenomistajille. Lisäarvoa eivät kuitenkaan tuota yhtiöiden hallitukset, vaan sitä syntyy lähinnä työntekijöiden osaamisen ja sitoutuneen tekemisen kautta. Turhaa tyhjäkäyntiä aiheutuu myös, kun organisaatiossa henkilökunnalla olisi osaamista ja halua tehdä asioita toisin tai jopa vaativampia tehtäviä kuin heidän nykyiset tehtävänsä ovat, mutta organisaation jäykkyyksistä, johtamisen kehittymättömyydestä tms. johtuen se ei ole mahdollista. Työntekijöiden on tällöin pakko ”ajaa käsijarru päällä”, mikä johtaa turhautumiseen ja pitkään jatkuessaan työssä väsymiseen. Johtamista ja työn organisointia kehittämällä työnantaja saa ilmaista etua, kun kaikki piileväkin osaaminen saadaan käyttöön. Työelämään tarvitaan nyt perusteellinen muutos. On aloitettava valmistelu työelämän demokratisoimiseksi. Se tarkoittaa rakenteellisia muutoksia, joissa työntekijöiden koulutustaso, asiantuntijuus ja osaaminen otetaan täysimittaisesti käyttöön. Työntekijöiden vaikutusvaltaa yrityksissä lisätään ja heidän osuuttaan yrityksen kokonaistuloista kasvatetaan. Toimet kytkeytyvät samalla taloudellisen demokratian toteuttamiseen – oikeudenmukaiseen tulonjakoon. Kilpailukykyä tuotetaan kilpailijoihin nähden ylivoimaisella työn organisoinnilla ja johtamisella, mikä perustuu motivointiin ja kannustamiseen, yhdessä tekemiseen ja tasavertaiseen vuorovaikuttamiseen. Irtisanomislaeiksi jämähtäneet yt-lait pitää muuttaa alkuperäisen tarkoituksensa mukaisesti yhteistoiminnaksi. Osakeyhtiölaki pitää muuttaa vastuulliseksi turvaamalla siinä myös työntekijöiden työehdot ja sosiaaliset oikeudet sekä huomioimalla myös yhteiskunnan tuottamat rakenteet, kehityspanokset ja ympäristöasiat. Paikallinen sopiminenkin etenee tuloksellisesti samaa tahtia työelämän demokratisoinnin kanssa. Sen ongelmana on nyt sopimistilanteen epäsymmetrinen informaatio, jota Nobel-palkittu taloustieteilijä Bengt Holmström on tutkinut. Epäsymmetrinen informaatio tarkoittaa asetelmaa, jossa yhdellä sopimusosapuolella on muita enemmän tietoa. Neuvottelussa työnantajalla on ylivoimainen informaatio käytettävissään yrityksensä taloudesta, investointisuunnitelmista ja muusta kokonaistilanteesta. Työntekijäpuoli joutuu tyytymään siihen tilannekuvaan, jonka työnantaja oman etunsa mukaisesti antaa. Kirjoittaja on eläkkeellä oleva entinen Vammalan kaupungin talouspäällikkö. Tehtäviin kuuluivat myös Vammalan kaupungin sisäinen kouluttaminen, henkilöstön ja organisaation kehittäminen. Eläkkeellä osallistunut Ajatuspaja Tampere -ryhmän toimintaan. Ajatuspaja on Tampereen seudulla toimivien aktiivisten yhteiskuntakeskustelijoiden ryhmä. Autoritaarinen johto…ei saa koskaan…ketään sitoutumaan…mihinkään. Työntekijän sitoutuminen…on paljon…arvokkaampaa kuin…käskyjen totteleminen.