Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Mielipide: Venäjä yrittää vaikuttaa suomalaisten mielikuviin omaksi hyödykseen

Venäjä pyrkii vaikuttamaan ja hallitsemaan mielikuva- ja mielipideilmastoa kaikkialla siellä, missä se kokee siitä hyötyvänsä. Puolustusministeri Sergei Shoigu tylytti hiljan Suomea ja Ruotsia liian läheisistä Nato-suhteista ja suorastaan uhkasi nimeämättömillä vastatoimenpiteillä. Uutta normaalia on, että maiden johtoasemissakin olevat henkilöt käyttävät puheissaan informaatiovaikuttamista, jossa totuus ei ole sanoman keskiössä. Vääristetyllä sanomalla pyrittiin vaikuttamaan Suomen kansalaisten mielikuviin. Perinteisesti meillä on oltu herkkiä venäläisten puheille. Valtiojohtomme oli kuitenkin hereillä ja Shoigun puhe osoitettiin perustuvan muihin kuin tosiasioihin. Venäjän viime vuosien kehitys ja sotilaalliset toimet ovat nostamassa Nato-keskustelun uudelle tasolle Ruotsin syksyn ja Suomen ensi vuoden parlamenttivaaleissa. Mitä vielä näemmekään ennen vaaleja? Venäläiset ovat vaikuttaneet Ruotsiin jo pidemmän aikaa. Sotilaallinen hyökkäysdemonstraatio ja monitahoiset hybridisodankäynnin keinot sekä Kaliningradin ja Itämeren voimakas varustaminen Venäjän toimesta johti Ruotsissa ”Jos kriisi tai sota tulee” -ohjeistuksen jakamiseen kaikkiin kotitalouksiin. Venäjä tavoittelee toimillaan hajaannusta Yhdysvaltojen ja Euroopan – EU:n – välillä. Samaan aikaan Venäjä on kehittänyt asevoimiaan ja sisäpolitiikallaan kasvattanut maassa yltiöpäistä kansallismielisyyttä. Kansan keskuuteen on synnytetty Nato-vihamielisyyttä ja luotu mielikuva Naton hyökkäysuhasta Venäjälle. Voimakkaan varustautumisen ohella Venäjä on mittavilla sotaharjoituksillaan luonut hyökkäyksellistä sodankäyntikykyä. Kylmän sodan jälkeen lähes kaikkialla Euroopassa laiminlyötiin oma puolustus ja siirryttiin kansanväliseen yhteistyöhön kriisinhallinnassa. Monissa maissa luovuttiin asevelvollisuuksista ja asevoimat oman maan puolustamiseksi ajettiin alas, kuten Ruotsissa. Karmaiseva esimerkki paljastui Saksassa. Maan poliittinen johto on salannut sen, etteivät sen asevoimat tuota minimissään edes sitä, mitä Naton kanssa on joukkotuotannosta sovittu. Voidaan uskoa, että Venäjän tiedustelu ja presidentti Vladimir Putin ovat hyvin selvillä Euroopan asevoimien tilasta. Presidentti Donald Trumpin ansioksi voidaan poikkeuksellisesti sanoa, että hän herätti Euroopan ja Nato-jäsenet uhkauksillaan. Suomi on eräänä harvoista maista huolehtinut asevoimiensa ylläpidosta ja kehityksestä. Itsenäinen ja uskottava puolustus on ollut tavoitteenamme. Kehittyvän sodankuvan, siihen liittyvän logistiikan ja erilaisten toiminnallisten puutteiden johdosta se ei ole juuri millekään Euroopan maalle mahdollista. Yhteistyön jatkuva lisääminen on keino maamme puolustuksen tehokkuuden ylläpitämiseksi. Erilaiset sopimukset ja yhteistyö yksittäisten maitten, kuten Ruotsin, Iso-Britannian ja Yhdysvaltojen kanssa ei yksin riitä. Vain jäsenyys Natossa luo uskottavat puitteet maamme sotilaalliselle puolustamiselle jatkossa. Siitä meillä on oikeus itse päättää. Kirjoittaja on ilmailutoimittaja Venäjän puolustusministeri Sergei Shoigu piti puheessaan huonona Suomen ja Ruotsin lisääntynyttä Nato-yhteistyötä. Hänen mielestään tämä johtaa turvallisuusjärjestelmän tuhoon ja pakottaa Venäjän vastatoimiin. Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö sanoi, että Venäjä ei halua Suomen tai Ruotsin liittyvän Natoon. Tämä viesti on kuultu monta kertaa. Ministeri arveli, että kovalla retoriikalla saadaan siirrettyä huomio pois vaikeista kotimaan asioista. Venäjällä on isoja sisäisiä ongelmia, josta tällä hetkellä suurin on ehkä eläkereformi.