Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Nuoret kantavat parhaiten valinnoillaan vastuuta planeettamme säilymisestä

Vastuun kantaminen on tunnetusti työlästä ja sen ottajia on harvassa. Kun puhutaan elinkelpoisen maapallon jättämisestä seuraavalle sukupolvelle eli kestävästä kehityksestä, vastuun ottajat harvenevat entisestään. Lisäksi puhetta syntyy helposti ja paljon, mutta tekoihin ryhtyjien joukko on jo paljon pienempi. Suomalaisista kestävästä kehityksestä vastuuta kantavat aktiivisimmin nuoret. Jos tuote tai palvelu edustaa vastuullista toimintaa, 23–35-vuotiaista yli 30 prosenttia ostaa sen halvemman vaihtoehdon sijaan. Vielä nuorempien eli 18–22-vuotiaiden kohdalla prosenttiluku on yli 40! Prosentit ovat osa kyselytutkimusta, joka julkistettiin Porin vuosittaisessa yhteiskunnallisessa keskustelukarnevaalissa, Suomi Areenassa. Osake- ja rahastovälittäjä Nordnet, tutkimushanke Aalto New Global ja yritysvastuuverkosto FIBS olivat tilanneet tutkimuksen, jossa kysyttiin suomalaisten mielipiteitä vastuullisuudesta ja sijoittamisesta. Siihen vastasi 1 007 18–65-vuotiasta suomalaista. Nuorilla on toki eniten menetettävää, koska maapallon on kestettävä pidempään, jotta se pysyisi elinkelpoisena heidän elinaikansa. Me vanhemmat ikäluokat voimme katsoa peiliin ja miettiä, onko epäeettisissä ostovalinnoissamme kyse tietämättömyydestä, välinpitämättömyydestä vai kitsaudesta. Esimerkiksi 56-65 -vuotiaista vain 14 prosenttia tekee kyselyn mukaan kestävän kehityksen mukaisen valinnan palvelun tai tuotteen ostotilanteessa. Nuoret eivät toimi vain yksilöinä. Monet startupit lähtevät liikkeelle alle kolmekymppisten ihmisten raikkaista ajatuksista. Seurasin Suomi Areenassa kiinnostavan keskustelun, jossa nuoret, vastuullista liiketoimintaa pyörittävät yrittäjät keskustelivat vastuullisuudesta. Huikeita ja rohkeita ihmisiä. Yhden rohkea tavoite on luoda maailman paras vaihtoehto muoville, toinen oli iloinen, kun ekologisesti kestävällä kuukautissuojalla voidaan muuttaa myös yhteiskuntia muun muassa avaamalla kehitysmaissa tytöille mahdollisuus käydä koulua. Nämäkin startupit voivat tehdä kestävää kehitystä kevein mielin. Ainoastaan prosentti kyselyyn vastanneista on sitä mieltä, että pienten yritysten kuuluu kantaa vastuu kestävää kehitystä tukevan liiketoiminnan kasvusta Suomessa. Se kasvaa parhaiten kepin ja porkkanan eli yritysvastuuta lisäävän lainsäädännön avulla (37 prosenttia). Usko kuluttajien valintoihin eli vastuullisiin ostopäätöksiin oli kuitenkin vain yhden prosenttiyksikön pienempi. Nuorten – ja muidenkin kuluttajien – kasvava luottamus omaan itseensä kestävän kehityksen eteenpäinviejinä on hieno asia. Kulutuksen keskimääräinen hiilijalanjälki on tutkimusten mukaan viime vuosina hieman pienentynyt esimerkiksi sekä asumisessa että henkilöautoliikenteessä. Mutta on hyvä muistaa, että esimerkiksi asumisen ja liikenteen suhteen kuluttajien vaikutusmahdollisuus on kuitenkin rajallinen. Aina ei ole tarjolla uusiutuvaa energiaa tai julkista liikennettä. On tilanteita, joissa yritykset voivat tehdä enemmän. Sen lisäksi, että kestävän kehityksen mukaiset ratkaisut ovat hyviä tekoja, ne ovat yrityksille myös mahtava liiketoimintamahdollisuus esimerkiksi uusien teknologioiden sekä kierto- ja jakamistalousmallien myötä. Selvityksessä yritysten toivotaan keskittyvän eniten ilmastonmuutoksen ratkaisuun ja lapsityövoiman ehkäisyyn. Kestävä kehitys ei ole vain ympäristökysymysten huomioon ottamista. FIBS:n päällikkö Helena Kekki muistuttaa tutkimusraportissakin hienosti, miten ilmastonmuutosta teknologiansa avulla hillitsevien yritysten pitää huolehtia myös työntekijöiden olosuhteista sekä veronmaksusta. Vain näin liiketoiminta on kokonaisuudessaan kestävän kehityksen mukaista. Jokaisella teolla on väliä. Jokaisen teolla on väliä. Kirjoittaja on tohtori ja yrittäjä.