Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Mielipide: Maahanmuutto saatava hallintaan Euroopassa

Entinen sisäministeri Kari Rajamäki (sd.) totesi aikoinaan, että maahanmuuttopolitiikassa ”on oltava hyväsydäminen, mutta ei sinisilmäinen”. Tämä ohje on edelleen pätevä. Sen noudattamiseen pyrkii nyt myös Euroopan unioni. Tarkoituksena on saada maahanmuutto toimimaan hallitusti, järjestäytyneesti ja ihmisoikeuksia kunnioittaen. Vuoden 2015 suuren siirtolaisaallon jälkeen Euroopan unionin maahanmuuttopolitiikkaa ei ole saatu toimimaan. Dublin-asetus ei ole käytännössä toiminut, eikä niin sanotusta taakanjaosta eli turvapaikanhakijoiden jakamisesta eri EU-valtioiden kesken ole kyetty sopimaan. Olemme ajautuneet tilanteeseen, joka ei ole järkevä kenenkään kannalta. Turvapaikanhakuprosessit valituksineen ovat pitkiä ja osa kielteisen päätöksen saaneista yrittää hakea turvapaikkaa uudelleen toisesta EU-maassa. Palautukset takkuavat, koska osa maista ei suostu ottamaan omia kansalaisiaan takaisin. Oleskelulupaa joutuvat odottamaan pitkään myös ne, joilla on perusteet saada turvapaikka. Järjestelmän ongelma on se, että kaikki tulijat ovat samassa hakuprosessissa. Arvioiden mukaan Afrikasta Eurooppaan tulleista vain 5–7 prosenttia on turvapaikkaan oikeutettuja pakolaisia. Siis heitä, joita on syntyperänsä, poliittisen vakaumuksen, uskonnon, mielipiteidensä tai muun vastaavan syyn takia vainottu ja heillä on siten kansainvälinen oikeus päästä turvaan EU-alueelle. Muut turvapaikanhakijat ovat niitä, jotka pyrkivät parantamaan omaa elintasoaan. Nämä kaksi ryhmää tulisi erotella toisistaan. Euroopan unioni kaavailee vastaanottopisteiden luomista Euroopan rajojen ulkopuolelle yhdessä UNHCR:n kanssa. Näissä vastaanottopisteissä selvitettäisiin oikeus turvapaikkaan ja turvapaikan saaneet sitten jaettaisiin ympäri Eurooppaa. Käytännössä tämä tarkoittaisi nykyisen kiintiöpakolaisjärjestelmän kasvattamista, kuten sisäministeri Kai Mykkänen on todennut. Apu kuitenkin kohdentuisi silloin heille, jotka ovat kiistatta sen tarpeessa. Vastaanottopisteisiin liittyy kuitenkin isoja haasteita. On vaikea löytää maita, jotka ottavat niitä alueilleen. Ihmisoikeuksia täyttäviä olosuhteita on vaikea taata. On kuitenkin tunnustettava, että nykytilassa on isoja ongelmia. Reitti yli Välimeren on edelleen iso ongelma. Tänäkin vuonna yli 1 400 ihmistä on hukkunut matkalle. On myös sietämätöntä, että salakuljettajat tekevät bisnestä ihmisten hädällä. Aika ajoin nousee esille rajatarkastusten palauttaminen Schengen-alueelle. Tämä on kuitenkin mahdotonta yhdistyneessä Euroopassa, jossa ihmiset ja tavarat liikkuvat sujuvasti. Keski-Euroopassa on ihmisiä, jotka päivittäin käyvät töissä toisessa maassa ja tekevät vielä bisnestä kolmannessa. Tämä käy hyvin ilmi tiukasta maahanmuuttopolitiikasta tunnetun uuden Itävallan hallituksen linjauksista. He haluavat nimenomaan turvata avoimet EU:n sisärajat tiivistämällä ulkorajavalvontaa ja parantamalla turvallisuusviranomaisten välistä tiedonvaihtoa. Ratkaisua on haettava juurisyistä. Afrikan taloudelliseen kehitykseen on panostettava, kuten Euroopan unionin päämieskokous linjasi. Sen tulee olla eurooppalaisen kehitysavun pääkohde ja sinne tehtäviä eurooppalaisia investointeja tulee edistää. On erittäin tärkeää, että mahdollisimman moni nuori afrikkalainen voi uskoa elämän mahdollisuuksiin omassa maassaan. On myös tärkeää kehittää laillisia maahantuloreittejä. Monissa Euroopan unionin maissa on työvoimapula, joten työpaikan saavien maahantuloa on nopeutettava. Kirjoittaja on kookoomuksen kansanedustaja.