Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Pikavippifirmojen porsaanreikä tukitaan uudella korkokatolla – "Tämä vain kasvattaa lainoja"

Hallitus tukkii pikaluottofirmojen hyödyntämän porsaanreiän ja ulottaa vuosikorkokaton kaikkiin, myös vähintään 2 000 euron lainoihin. Samalla enimmäiskorkoa lasketaan nykyisestä 50 prosentista näillä näkymin 30 prosenttiin. Korkokatto saataneen voimaan ensi vuoden aikana. Uudistuksen jälkeen pikaluottoyhtiöt eivät voi enää kiertää korkokattoa joustoluotoilla. Niissä lainasummaksi tulkitaan lainavaraus, joka voi olla tavallisten luottokorttilainojen tapaan selvästi suurempi kuin nostettu lainasumma. –Esitys pitää viedä eduskuntaan viimeistään lokakuun puolenvälin paikkeilla, jotta se ehditään hyväksyä tämän hallituskauden aikana, kertoo lainsäädäntöjohtaja Antti Leinonen oikeusministeriöstä. Lakihankkeen tavoitteena on hillitä ylivelkaantumista. Vivus-pikaluottoja tarjoavan 4financen maajohtaja Tuomas Louhela arvelee, että korkokattouudistus kääntyy itseään vastaan. –On hurjaa, että puhutaan ylivelkaantumisen torjumisesta mutta käytännössä kannustetaan tällaisella lainsäädäntötempulla luotonantajia myöntämään entistä suurempia ja pitkäaikaisempia lainoja. Jos uusi korkokattoesitys menee läpi, muutaman sadan euron lyhytaikaisia pienlainoja ei Louhelan mukaan kannata enää tarjota. –Toimialan suuret yritykset siirtyvät myöntämään paljon isompia lainoja ja pitkäaikaisia luottolimiittejä. Miniminostomäärä nousee merkittävästi. Pienet yritykset poistuvat markkinoilta, eli kilpailu supistuu, hän ennustaa. Jopa kolminumeroisia vuosikorkoja Viimeksi sääntelyä kiristettiin vuonna 2013, jolloin säädettiin nykyinen korkokatto alle 2 000 euron pikavipeille. Rajaus perustui oletukseen, että mitä isompi laina on, sitä paremmin luotonantajan on selvitettävä asiakkaan maksukyky. –Silloin uudistuksen keskiössä olivat kertaluotot, mutta käytännössä yritykset siirtyivätkin tarjoamaan isoja joustoluottoja, lainsäädäntöjohtaja Leinonen sanoo. Pikalainayhtiöillä riittää muskelia kantaa luottotappioriskejä, sillä bisnes pyörii kovilla katteilla ja suurin osa asiakkaista maksaa lainansa sovitusti. Pikalainojen todelliset vuosikorot ovat nousseet jopa kolminumeroisiksi. Vuosikorko tosin soveltuu ennen kaikkea asunto- ja muiden pitkäaikaisten luottojen, ei niinkään lyhytaikaisten lainojen vertailuun. "Vähävaraisten näkökulma unohdettu" 4financen Louhelan mielestä pikavippikeskustelussa on unohdettu vähävaraisen ihmisen näkökulma. –Minusta Suomessa ei ymmärretä työssäkäyviä köyhiä, joilla ei ole säästöjä eikä mahdollisuutta saada edes pankin luottokorttia. Myös heillä pitää olla mahdollisuus pieneen luottoon silloin, kun he sitä tarvitsevat. –Me luotonantajat kärsimme, jos asiakas ei pysty maksamaan lainaa takaisin. Siinä mielessä on vähän kummallista, miksi lainsäätäjän pitäisi lähteä kertomaan, millaisia luottoja luotonantaja saa myöntää ja kenelle, Louhela sanoo. Oikeusministeriön Leinonen torjuu ajoittain esitetyn epäilyn siitä, että valtiovalta pyrkisi jollain tavoin suojelemaan perinteisiä pankkeja, joiden tontille ketterät pikaluotto- ja muut fintech- eli finanssiteknologiayritykset ovat osittain rynnineet. –Näemme, että myös pikaluottotoiminnalla on oikeutuksensa ja tulevaisuutensa Suomessa, kunhan se on luottamusta herättävää ja asiallista, hän kiteyttää. Pikaluottojen pelisäännöt vaihtelevat valtioittain, sillä alaa ei säännellä EU-tasolla. Oikeusministeriö valmistelee pikaluottoyritysten sääntelyn kiristämistä. Lakiesitys viedään eduskunnan hyväksyttäväksi syksyllä. Nykyisin vain alle 2 000 euron lainoja koskeva vuosikorkokatto laajenee kaikkiin lainoihin. Samalla korkokattoa madalletaan 50 %:sta alustavan esitysluonnoksen mukaan 30 %:iin. Korkokaton rikkomisesta koituvat seuraukset kovenevat. Jatkossa asiakkaan ei tarvitse maksaa korkokattoa rikkovalle luotonantajalle lainkaan korkoa tai muita luottokustannuksia. Kattoa on kierretty Tämänhetkinen vuosikorkokatto säädettiin v. 2013. Pikaluottoyhtiöt ovat kiertäneet sitä myymällä vähintään 2 000 euron joustoluottoja, joiden korot ovat voineet nousta huomattavasti korkokaton yläpuolelle. Suomessa toimii tällä hetkellä n. 60 pikaluottoja myyvää yritystä. "Myös pikaluottotoiminnalla on oikeutuksensa ja tulevaisuutensa Suomessa, kunhan se on luottamusta herättävää ja asiallista." Antti Leinonen oikeusministeriön lainsäädäntöjohtaja