Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Mielipide: Vapaussota muuttui sisällissodaksi, kun venäläiset liittoutuivat punakaartien kanssa

Luin Aamulehdestä mielenkiintoisen Seppo Sudenniemen kirjoituksen vuoteen 1918 liittyvistä tapahtumista ja Marskin osuudesta punaisten vankitapahtumiin ( AL 24.7.). Kommentoin hieman. Tiedän mistä puhun, sillä isoisoisäni Taneli Lillbacka toimi tammi-maaliskuussa 1916 etappitalossa jääkärien huolto- ja kuljetusorganisaattorina Oravaisista Ruotsin Uumajaan. Jääkärihistoriaa on mediassa käsitelty varsin usein vain seurausten kautta. Sen sijaan syyt vapaussotaan on asenteellisesti ja melko yleisesti lakaistu maton alle. Edelleenkin kannanotoissa on Pohjanmaan jääkärit ja Mannerheim valjastettu teurastajien kaapuihin verhotuiksi ristiretkeilijöiksi, joita yhä toistuvina uusintoina tarjotaan kansalaisille asenteellisesti. Selkänojaksi on valittu otteita kaunokirjallisuudesta, näyttämötulkinnoista ja filmituotannosta, kolumneista ja mielipidesivustoilta. Niinpä tapahtumaa onkin voitu ensisijaisesti käsitellä seurauksien kautta, jolloin vallitseva tunnetaso on voinut määritellä kurssin. Kun vapaussota Pohjanmaalla alkoi, oli C.G.E. Mannerheimin ensimmäinen operatiivinen sotilaskomento seuraava. Näin muistelee jääkäri Antti Hilli, joka oli tuolloin rivissä: ”Tehtävänne on vapauttaa maamme pitkäaikaisesta ikeestä ja riisua venäläiset sotajoukot aseista – mikäli suinkin vain on mahdollista, niin operaatio tulee suorittaa ilman verenvuodatusta.” Sotilasoperaatiot sujuivat alkuunsa täysin suunnitelman ja ohjeistuksen mukaisesti. Venäläiset sotajoukot riisuttiinkin aseista Laihialla, Ylistarossa ja Lapualla lähes ilman vastarintaa ja verenvuodatusta. Kun rintama jatkossa eteni Ruovedelle, Mänttään, Vilppulaan, Orivedelle sekä myöhemmin Tampereelle, ”koimme yllätyksen – oikean järkytyksen. Vastassa oli tuolloin venäläisten rinnalla tasavertaisesti taistelevia suomalaisia punakaartilaisia”. Hän kirjoittaa: Tiedusteltuamme silloiselta rintamakomentajaltamme (Manninen, Oulun poliisimestari) mahdollisista muutoksista ja toimista uudessa tilanteessa, saimme vastauksen: ”Venäläinen propaganda on löytänyt maaperänsä ja tuonut vastaamme viattomia oman maamme kansalaisia. Tämän johdosta meidän on varauduttava siihen, että menetämme vapaustaistelussamme omia miehiä molemmin puolin sotarintamaa. Annettu tehtävä kuitenkin viedään loppuun asti.” Näinhän sitten tapahtui tunnetuin seurauksin, joihin on kohta 100 vuotta politikoimalla etsitty syyllisiä. Kaiken kaikkiaan voitaneen kuitenkin lähteä siitä, että Pohjanmaalla vapaussotana kaikki alkoi. Sen luonne muuttui poliittiseksi sisällissodaksi vaiheessa, johon ajauduttiin siinä tilanteessa, kun venäläiset upseerit ja sotajoukot liittoutuivat suomalaisten punakaartilaisten kanssa. On syytä palauttaa mieleen, että alustavia valmisteluja tehtiin jo pian sen jälkeen, kun sosialistit olivat menettäneet valtaenemmistön vuoden 1917 vaaleissa. Tuolloin ryhdyttiin perustamaan punakaarteja. Olen etuoikeutettuna päässyt kurkistamaan Pohjanmaalla ”patriarkkain” perinnearkistoon. Se mitä aikanaan koettiin Helsingissä ja Etelä-Suomen tapahtumissa, on toimittaja Kari Huoviala taannoin ansiokkaasti tuonut julki lehtikolumneissa ja uutiskanavien välityksellä. Ei tarvitse syyllistää ja tuomaroida, vaan asiat kerrotaan siten, kun ne aikoinaan tapahtuivat ja joista myös vääristelemätön historia osaa kertoa totuuden.