Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Erikoinen rekisterikilpi sinetöi autokaupan – Mobilistit kokoontuivat Tampereen Mustaanlahteen helteellä ja kertoivat tarinoita vanhoista autoista

Keskiviikkoiltapäivällä Mustanlahden satama-alueella on hieno tunnelma. Aurinko porottaa, terassi on täynnä ja alueella on vieri vieressä vanhoja, upeita autoja. Autoharrastajat kokoontuvat koko kesän ajan keskiviikkoisin satamaan. Moro meni paikalle katsastamaan, miltä autot näyttävät tänä vuonna ja keräsi neljän auton tarinat. Lapset kyydissä vauvasta asti Joenniemen perhe kaivelee vuoden 1960 Cadillacin peräkontista eväitä. Perheen pojat Jerry ja Jimmy saavat käsiinsä kokistölkit ja tuorepaistopisteen herkkuja. Perheen vanhemmat Elina ja Joni kertovat, että pojat ovat istuneet kyseisen auton kyydissä vauvasta asti. –Auto on ollut meillä kymmenen vuotta ja Jerry on nyt kahdeksan, Joni Joenniemi kertoo. Auto on perheellä kesäkäytössä ja kesän aikana sillä heitetäänkin reissuja ympäri Suomea. –Viime viikonloppuna ajoimme Yyteriin, mutta pisin matka tänä kesänä tulee olemaan Kuopioon, Elina Joenniemi kertoo. Molemmat pojat toteavat, että auton kyydissä istuminen on kivaa. Vanhemmat pohtivat, että jossain vaiheessa auto tarvitsee uuden maalipinnan ja muita korjauksia. Nyt vanha maalipinta on kuitenkin ollut oiva ratkaisu pienten lasten kanssa, koska sitä ei tarvitse varoa. –Seuraavaksi me laitetaan tähän iskän kanssa jouset ja madalletaan korkeutta, Jerry innostuu kertomaan. Joni Joenniemi kertoo, että hän on auton ensimmäinen rekisteröity omistaja Suomessa. Auto saapui Suomeen vuonna 2007 Yhdysvalloista, Illinoisin osavaltiosta. Auto kerkesi olla hetken toinen suomalaisen omistuksessa, kunnes Joni Joenniemi osti ja rekisteröi sen. Auto koko vuodeksi Keijo Leppälä ja Jarkko Honkanen ovat lähdössä ajelulle vuoden 2005 Ford Mustangilla. Leppälä sai auton vaihtokaupassa, jossa hän vaihtoi vuoden 1995 Mustangin uudempaan malliin. Leppälä toteaa, että kolmen ja puolen vuoden aikana autolla on tullut ajeltua reilusti. –Kun ostin auton, oli sillä ajettu 80 000 kilometriä. Nyt mittarissa on noin 130 000 kilometriä. Leppänen kertoo, että auto on hänellä myös talvikäytössä. Kesällä auton rättikaton voi ottaa pois ja autosta tulee kaunis avoauto. Huonommalla säällä rättikaton voi asettaa takaisin paikoilleen. –Tämä on lämmin auto talvella, Leppänen sanoo. Rekisterikilpi säväytti Vuoden 1967 Volvo Duett -autonpenkeillä istuvat Jokiset. Perheen isä Timo Jokinen kertoo, että hän huomasi auton sattumalta jonkun ladon takana ja päätyi lopulta ostamaan sen. Ostopäätökseen vaikutti auton erikoinen rekisterikilpi: IPA-85, jonka merkitys on selvä vannoutuneille Ilveksen kannattajille. Ipa viittaa Ilvesten jääkiekkojoukkueeseen, ja vuosi 1985 on viimeinen vuosi, jolloin Ilves on voittanut Suomen mestaruuden. –Sanotaanko näin, että rekisterikilven näkeminen joudutti ostopäätöksen tekemistä, Timo Jokinen sanoo ja nauraa. Perheen äiti Tanja Jokinen toteaa miehensä olevan Ilves-fani. Myös perheen molemmat pojat Lari ja Riku ovat pelanneet jääkiekkoa. Auto on seikkaillut vuosia ympäri Pirkanmaata. Ladon takana se kerkesi maata vuosia ennen kuin se sai Timo Jokisesta uuden omistajan. Tanja Jokinen kertoo, että auton kunnostamiseen kului noin kymmenen vuotta. Nyt autolla on museorekisteri eli sillä saa ajaa 30 päivää vuodessa. Ajoneuvolle voidaan antaa museorekisteri, jos sen valmistusvuodesta on kulunut vähintään 30 vuotta ja menopeli on säilynyt alkuperäistä vastaavassa kunnossa tai se on entisöity asianmukaisesti. Perhe toteaa, että autolle tulee kesässä noin kymmenen ajopäivää. Lähinnä sillä huristellaan Mustalahden satamaan ja muihin autotapahtumiin. Ei radikaaleja muutoksia Jouko Lampinen esittelee Morolle vuoden 1967 Isuzu Bellett -autoaan. –Bellett tarkoittaa kaunista, Lampinen sanoo ja nauraa. Lampisen sanojen mukaan auto on periytynyt isältä pojalle. Vuosien saatossa hän on korjannut sitä. Vuonna 2000 auto sai esimerkiksi uuden maalipinnan. –Korjauksissa minulla on aina ollut erityisen tärkeää pyrkiä alkuperäisyyteen. Aina alkuperäisyyteen pyrkiminen ei ole ollut helppoa vaan osia on saanut metsästää ympäri Suomea. Lampinen toteaa, että auton puskuri voisi yksin maksaa jo tuhat euroa. Halvemmallakin tosin pääsee, kun jaksaa metsästää oikeita osia. Lampisen autoja tuotiin Suomeen 6 700 kappaletta. Nyt niistä jäljellä on enää 118 kappaletta. Lampinen kertoo, että pari vuotta sitten rekisteröityjä autoja oli alle sata. –Ihmiset ovat äkänneet näiden arvon ja korjanneet autoja takaisin kuntoon.