Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Helteiden pitkittyessä terveyshaitat lisääntyvät – Vuonna 2010 helleaalto kaatoi jopa sata suomalaista viikossa – Ylilääkäri: ”Ilmiö tullut jäädäkseen”

Lämpötila on noussut useiden perättäisten päivien ajan tukalan tai erittäin tukalan helteen tasolle. Päivälämpötilat ovat ylittäneet 30 astetta, eivätkä yölämpötilatkaan tahdo mennä alle kahdenkymmenen. Samanlaisia hellejaksoja on nähty esimerkiksi kesinä 2003 ja 2010, joina helleputki kesti jopa neljän viikon ajan. Helteen terveyshaitat ovat yleisiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) muutama vuosi sitten julkaiseman tutkimuksen mukaan päivittäinen kokonaiskuolleisuus nousi Suomessa vuoden 2003 ja 2010 hellejaksoina 21 prosenttia. Toisin sanoen helleaallon aikana kuoli viikossa vajaat sata henkilöä enemmän kuin normaalisti. THL:n ylilääkäri, ympäristöterveyden dosentti Raimo Salonen sanoo, että sama tilanne voi olla edessä nytkin. –Tutkimus vuosien 2003 ja 2010 helleaalloista on hyvin paljastava. Kyllä se on selvää, että mitä korkeampia ovat päivä- ja yölämpötilat ja mitä pitempään hellejakso jatkuu, sen vaarallisemmaksi se käy ja sitä enemmän se tuottaa ennenaikaisia kuolemia. Ei tilastoja Ulkomailta kantautuu usein uutisia lämpöaaltojen runsaslukuisista uhreista. Suomessa varsinaisten hellekuolemien tarkkaa määrää on vaikeaa arvioida, vaikka täällä onkin käytössä kansainvälisesti tarkastellen huippulaadukkaat tautikuolleisuuden rekisteröintikäytännöt. Hellejakson aikana tapahtuneista menehtymisistä ei yksilötasolla tilastoida tietoja vallinnutta elinympäristöä tai henkilöä itseään koskeneesta erityisestä tilasta ennen kuolemaa. Kuolemat tilastoidaan sen sijaan kuolemaan johtaneen perussairauden ja välittömän kuolinsyyn mukaan. –Kuolintodistusta kirjoittavan lääkärin pitäisi tehdä selvitystä aika paljon: missä kuollut asui, miten hän toimi ja miten tila kehittyi, Salonen kertoo. Helteistä tekee joka tapauksessa jopa hengelle vaarallisia niiden pituus ja voimakkuus. Uhkia on ilmassa nytkin: tällä viikolla lämpöennätyksiä on rikottu eri puolilla Suomea, minkä lisäksi hellettä on riittänyt jo ennen sitä, Salonen varoittaa. Pitkittynyt helle on riski monia yleisiä perussairauksia sairastaville. Sydän- ja verenkiertoelinten sairaudet, mielenterveyden ja hermoston sairaudet sekä jotkut keuhkosairaudet voivat helteillä pahentua ja johtaa jopa kuolemaan. Helteet ja niistä seuraava nestehukka lisäävätkin riskiä muun muassa veritulppiin, mikä voi ilmetä muun muassa sydäninfarktina, keuhkoveritulppana ja aivohalvauksena. Sydämen vajaatoiminnan pahentuminen on myös yleistä. Kuivuminen voi johtaa matalaan verenpaineeseen, kaatuiluun tai sekavuuteen. Vanhan sanonnan mukaan ikäihminen pysyy niin kauan hengissä kuin hän pysyy liikkeessä. Se voi Salosen mukaan pitää paikkaansa tässäkin yhteydessä: keuhkokuume voi iskeä, kun helle kahlitsee ihmisen sängyn pohjalle eivätkä keuhkojen ääreisosat tuuletu. Keuhkokuume on yleinen kuolinsyy esimerkiksi monilla yli 75-vuotiailla. –Monessa toimintakyvyn vievässä sairaudessa viimeinen välitön kuolinsyy on se, että heikkokuntoisella infektiosairauden puolustusmekanismit heikkenevät ja bakteeriperäinen keuhkokuume tappaa, Salonen sanoo. Pidä huolta Vuosien 2003 ja 2010 tutkituissa helleaalloissa eniten kuolemia oli hoitolaitoksissa, joissa esimerkiksi kaikkein huonokuntoisimmat vanhukset asuvat. Niissä ei myöskään ole kovin usein tehokasta koneellista ilmanvaihtoa, ja varsinkin 15 vuotta sitten ilmalämpöpumppu oli hoitokodeissa harvinaisuus. Helteillä menehtymisiä tapahtui kuitenkin myös ihmisten omissa kodeissa. Salonen kehottaakin kiinnittämään huomiota erityisesti yksin asuvien vanhusten kotiolosuhteisiin. –Moni sairas vanhus on käytännössä sata prosenttia ajastaan sisällä, kotona, jos hän asuu kotona, Salonen mainitsee. Ohjeellinen sisälämpötila on 20–22 astetta, joka harvoin toteutuu helteillä. –Suomalaiset talot on rakennettu pitämään lämpöä sisällä eikä puskemaan sitä ulos. 26–30 astetta on liiallista ja heikentää terveilläkin ihmisillä elämänlaatua: nukkuminen on huonompaa, ja siitä seuraa päänsärkyä ja huonovointisuutta. Riskiryhmillä sairaudet pahenevat ja äkilliset sairauskohtaukset lisääntyvät, kun lämpöstressi on paha, Salonen luettelee. Tämän takia varsinkin iäkkäämmistä läheisistä tulee kesäkeleillä pitää erityistä huolta. Jääkaappiin on hyvä varata paljon juotavaa: veden lisäksi mehua, mehukeittoa, maitoa, piimää – mitä tahansa, joka läheiselle maistuu, pois lukien kaikki alkoholipitoiset juomat. Vanhusta voi myös auttaa ottamaan viilentävän suihkun sekä keventää hänen petivaatteitaan ja sisävaatetusta. Syöminen on niin ikään tärkeää: hikoillessa menettää suoloja, joten vaikkapa silli ja uudet perunat ovat paitsi maistuva, myös terveydelle varsin otollinen kesäruoka silloin tällöin helleaikaan. Läheisen olisi myös hyvä tarkkailla helteestä kärsivän lääkitystä, sillä väsyneenä ja apaattisena pillerit jäävät helposti ottamatta. –Onnekasta voi olla se, että joku huolehtii ja riittävän aikaisin heikentynyt henkilö viedään sairaalan päivystykseen - ennen kuin hän on niin huonossa kunnossa, että menehtyy, Salonen toteaa. "Ilmiö on tullut jäädäkseen" Vaikka hellepotilaat eivät ole vielä ruuhkauttaneet Suomen sairaaloiden päivystyksiä, voi ylilääkärin mukaan niin käydä äkillisestikin. –Viikon päästä todella kuumien helteiden alkamisesta on monissa terveyskeskussairaaloissa olleet käytävät täynnä huonokuntoisia potilaita. Puhun osittain omasta kokemuksesta, mitä olen lääkärinä ja itselleni läheisten vanhusten hoitajana kokenut ja nähnyt, Salonen kertoo. Hellekuolemat tuskin helposti vähenevät tulevaisuudessa. Ilmastonmuutoksen myötä kuumia kelejä on luvassa aiempaa enemmän, minkä lisäksi yli 75-vuotiaiden määrä kasvaa Suomessa todella jyrkästi. –Koko ajan se joukko suurenee, joilla nämä riskit ovat jo nyt suurimmat. Siksi olisi tärkeää, että hoitolaitoksissa, kotisairaanhoidossa ja vanhusten läheisten joukossa kiinnitettäisiin erityisesti yksin asuvien vanhusten hyvinvointiin helteillä aivan erityistä huomiota. Hellejaksojen aikana kuolee sellaisiakin, joilla olisi muuten voinut olla useita laadukkaita elinvuosia jäljellä läheistensä kanssa, Salonen toteaa. –On aika todennäköistä, että tämä ilmiö on tullut jäädäkseen. Näitä tällaisia kesiä tulee jatkossakin. Lue myös: Tuulettimet ovat kadonneet Tampereelta lähes tyystin – Parilla ketjulla mahdollisuus saada pieni erä viilentimiä ensi viikon aikana: "Tämä on yllättänyt kaikki" Lue myös: Trooppiset yöt jatkuvat, eikä helleaallolle näy loppua – Osaan maata annettu varoitus rajusta ukonilmasta