Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Moron luontotohtori: Harvinainen rikkikääpä kasvoi Tohlopissa poikkeuksellisesti raidassa

Lukija kysyy: Mikä kasvi on kysymyksessä? Se on kotoisin kuulemma Tanskasta ja nimessä pitäisi esiintyä jotakin repoon tai kettuun viittaavaa. Marja-Leena Luontotohtori vastaa: Mielenkiintoinen tapaus! Kuvan perusteella tämä on vuorirevonpapu (Thermopsis montana), eli kettuun viittaava nimi siltä löytyy. Kasvi on alkujaan kotoisin Pohjois-Amerikasta, mutta sitä myydään meillä puutarhakasviksi. Paikoitellen sitä näkee villiytyneenä luontoonkin, muualla Euroopassa vielä useammin. Ehkäpä joku on kuljettanut näiden kasvien siemenet Tanskasta? Kasvi ei liene ainakaan lupiiniin verrattava vitsaus, mutta karkaa helposti luontoon ja on kasvutavaltaankin vähän samantapainen. Sen erottaa keltalupiinista vaikkapa lehtien avulla. Vuorirevonpavun lehdessä on kolme lehdykkää, lupiinilla kymmenisen tai enemmän. Lukija kysyy: Tällainen tuli kasvihuoneen mukana Englannista. Tunnistatko? Tuomo Luontotohtori vastaa: Hämähäkki kuuluu kurkkuhämähäkkien sukuun (Araniella), jotka ovat pieniä ristihämähäkin sukulaisia. Suomesta on tavattu pari lajia, ja näistä tämä näyttäisi mielestäni enemmän kurkkuhämähäkiltä (pikkukurkukki) (Araniella cucurbitina), mutta Englannissa esiintyy myös hyvin samannäköinen laji (A. opisthographa), jolla ei taida vielä olla suomenkielistä nimeä. Tarkkaa lajia ei ehkä saa tästä selville. Myös hämähäkkien nimet ovat vähän sekavat, sillä niille on keksitty uusia nimiä (kurkkuhämähäkistä kurkukki), joita ei ole virallisesti hyväksytty. Joka tapauksessa tämä on jokin kurkkuhämähäkki, jotka ovat aika tavallisia rehevien paikkojen, niittyjen metsien ja puutarhojen lajeja, eivätkä ne ole ihmiselle vaarallisia. Lukija kysyy: Tämmöinen kummajainen on ilmestynyt Tohlopin metsään pystyyn kuolleen puun kylkeen. Se on minun ja mäyräkoira Maurin päivittäisen lenkin varrella, ja vasta nyt huomasin sen. Lienee siis nopeasti kasvanut vaaksan mittaansa. Se herättää taatusti huomiota, pari askelta polulta ja melkein jo polku on syntynyt. Se valuu nestettä, mikä näkyy kuvissakin. Kummallinen tapaus. Mikä lie? Litukma Luontotohtori vastaa: Näyttää vahvasti rikkikäävältä, joka tunnetaan paremmin tammen lahottajana, ja on vanhojen tammien vähäisyyden vuoksi Pirkanmaalla harvinainen. Havainto on mielenkiintoinen, koska laji on täällä vähissä! Rikkikääpä tosin ei ole mitenkään rajoittunut tammiin, vaan varsinkin etelämpänä sitä tavataan päärynöillä ja muilla hedelmäpuilla, poppeleilla ja kirsikoilla. Suomessa toiseksi yleisin isäntäpuu on ehkä hopeapaju. Tässä se taitaa kasvaa raidalla (toisella kahdesta luonnonvaraisesta puumaisesta pajustamme), eikä sekään ihan tavatonta ole, mutta ei nyt kovin yleistäkään. Nuorta rikkikääpää pidetään syötävänä, jopa herkullisena. Se maistuu kuulemma kanalta! Sieni pitää aina kypsentää, enkä suosittele tämän repimistä puusta syötäväksi, eikä tähän ole maanomistajan lupaakaan. Jotkut ovat saaneet sen syömisestä vatsavaivoja, vaikka sen pitäisi olla myrkytön. Moron luontotohtori Tomi Kumpulainen on Tampereen luonnontieteellisen museon amanuenssi, joka vastaa lukijoiden luonnonilmiöitä koskeviin kysymyksiin. Voit lähettää kysymyksen ja valokuvan Moron sähköpostiin: moro@aamulehti.fi.