Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Velallinen, ole tarkkana: velkojen vanhentumista ei tarkista kukaan

Meillä on lukuisia esimerkkejä siitä, miten jo 1989 luvulla alkanut velkakierre jatkuu edelleen. Meillä on esimerkkejä, miten perintätoimistot myyvät samaa velkaa toisilleen tai saman yhtiön eri aputoiminimille tilityksiä tekemättä ja velkakirjaa tai laskua esittämättä. Ulosottovirastot ja perintätoimistot syyllistyvät siten joko tahallaan tai tahattomasti hyvin usein laittomaan perintään, kun velkojen vanhentumista ei tarkista kukaan ja myös oikeuslaitokset antavat yksipuolisia tuomioita summaarisessa menettelyssä velan alkuperää ja vanhentumista tarkistamatta Näin prosessipetokset ovat Suomessa arkipäivää ja velallisella ei ole mitään keinoa puolustautua tätä ulosotto- ja perintäjärjestelmää vastaan. Koko velanperintäjärjestelmän on siten vinouttanut se seikka, että velan oikeellisuutta ei tutkita missään oikeusasteessa tai missään perinnän vaiheessa Verotarkastusten osalta yrittäjien oikeusturva on vielä heikompi, koska yrittäjille on asetettu käänteinen todistustaakka. Tämä tarkoittaa sitä, että yrittäjien on näytettävä verotarkastajien tekemät lakiin perustumattomat johtopäätökset virheellisiksi. Kun he eivät tätä negatiivista todistustaakkaa pysty esittämään, verotarkastajien tekemät johtopäätökset pysyvät kaikissa oikeusasteissa ja yrittäjät menettävät koko omaisuutensa vain siksi, että veronsaajalla ei ole näyttövelvollisuutta asiassa. Näyttövelvollisuus on otettava lakiin ja ilman verottajan asiassa esittämää näyttöä on verotuspäätökset aina kumottava myös oikeusasteissa. Tulospalkkausjärjestelmä ei sovi enempää verotukseen kuin ulosottoonkaan. Tulospalkkausjärjestelmä kannustaa virkamiehiä tekemään vääränlaista tulosta vain siksi, että he itse saavat enemmän palkkaa työstään. Koko verotusjärjestelmä ja ulosotto- ja perintäjärjestelmä pitääkin mielestäni nykymuodossaan kokonaisuudessaan lakkauttaa ja tilalle perustaa järjestelmä, joka on oikeudenmukainen ja ottaa paremmin huomioon myös velallisen oikeudet ja mahdollisuudet jatkaa yritystoimintaa tai työllistyä. Sekä ulosotto- että perintäjärjestelmässä pitäisi velallisen tilanne ottaa paremmin huomioon ja velkojen korkoja ja viivästyskorkoja kohtuullistaa sen mukaisesti. Kun 550 000 velallista on ulosotossa ja 380 000 luottotiedottomina, niin pitäisi jatkossa kiinnittää erityistä huomiota sekä perintätoimistojen että ulosottovirastojen toimintojen kehittämiseen velalliselle myönteisempään suuntaan. Myös kuntien pitäisi tarkistaa omia toimintojaan, jotta he eivät pistä perintään sellaisia terveyskeskusmaksuja, jotka niiden tulisi oikeasti maksaa itse, koska asiakas on vähävarainen. Lainmuutoksilla asia saadaan hoidettua kuntoon. Perinnän tarkoituksena on saada velallinen vapaaehtoisesti maksamaan erääntynyt saatava. Perintälakia ei sovelleta saatavan velkomiseen tuomioistuimessa eikä perintään ulosottomenettelyssä. Ulosotossa saatavan oikeellisuus tutkitaan tuomioistuimessa ja määrätään velallisen maksuvelvollisuudesta. Jos oikeuden tuomiota ei vapaaehtoisesti noudateta, se pannaan täytäntöön ulosotossa velkojan hakemuksesta. Tietyt julkisoikeudelliset saatavat, esimerkiksi verot ja eräät vakuutusmaksut, voidaan periä ilman tuomioistuimen päätöstä.