Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Professori Jari Aarnion uudesta rikosepäilystä: Rikoksen on täytynyt tapahtua laiminlyönnin seurauksena

Syyttäjän vaikein tehtävä on osoittaa, että Jari Aarnion epäilty laiminlyönti on johtanut murhaan, jos syytteet nostetaan. Näin arvioi Lapin yliopiston rikosoikeuden professori (emerita) Terttu Utriainen . –Laiminlyönnillä on lain mukaan oltava kausaaliyhteys tapahtuneeseen rikokseen eli rikoksen on täytynyt tapahtua laiminlyönnin seurauksena, Utriainen sanoo. Lisäksi on punnittava sitä, onko laiminlyöjällä ollut mahdollisuus toimillaan estää rikoksen tapahtuminen. STT:n ja Helsingin Sanomien tietojen mukaan epäilynä on, että Helsingin huumepoliisin entinen päällikkö Aarnio ei estänyt vuonna 2003 tehtyä ruotsalais-turkkilaisen Volkan Ünsalin murhaa, vaikka hän olisi tiennyt murhasuunnitelmasta. Keskiviikkona kiinniotetun Aarnion kuulustelut alkoivat tänään torstaina. Aarnio voidaan pitää pidätettynä lauantaihin asti, minkä jälkeen häntä on esitettävä vangittavaksi. Poliisi ei ole vahvistanut tutkinnan rikosnimikettä. Aarnion asianajaja Riitta Leppiniemi kertoi Aarnion kannan, jonka mukaan tutkinnassa ei tullut esiin tietoja, joiden perusteella olisi voitu puuttua suunnitteilla olevaan palkkamurhaan. Vastuu perustuu virkaan Utriainen arvioi, että Aarniota koskevassa uudessa tutkinnassa on kyse niin sanotusta laiminlyöntikonstruktiosta. Kyse on monimutkaisesta kokonaisuudesta, hän sanoo. –Tällaisessa tilanteessa täytyy ensin vahvistaa, että laiminlyöjä on vastuuasemassa, katsoa, minkä rikoksen tunnusmerkistö on toteutunut ja tarkasteltava tahallisuutta sekä seurauksia. Huumepoliisin päällikkönä toimineen Aarnion kohdalla vastuuasema on selkeä, koska se perustuu hänen virkaansa. Kyseessä oleva rikos taas on murha, mikä käy ilmi tapauksesta jo annetuista murhatuomioista. Murhatuomion sai kolme suomalaismiestä ja murhan tilannut ruotsalainen. Laiminlyönnin ja murhan seuraussuhteen osoittamisessa ratkaisevat Utriaisen mukaan teon yksityiskohdat. Oleellista on, mitä epäiltynä oleva Aarnio on murhasuunnitelmasta lopulta tietänyt ja minkälaiset mahdollisuudet hänellä olisi ollut estää suunnitelman toteuttaminen. Jos syytteet nostetaan, puolustus lähtee Utriaisen arvion mukaan siitä, että Aarnio ei olisi pystynyt estämään tekoa, vaikka tiesi suunnitelmasta. Utriainen korostaa, että tutkinnassa ollaan vasta aivan alkumetreillä. Hän kommentoi tapausta mediatietojen perusteella. –Vielähän ei tiedetä sitäkään, tuleeko edes mitään oikeudenkäyntiä. Vuoden 2003 palkkamurhaa tutki väkivaltarikosyksikkö. Aarnion johtama huumepoliisi avusti osassa tutkintaa. Poliisijohtaja: poikkeuksellista ja järkyttävää Murhasta tuomitaan aina elinkautiseen, vaikka tekijä ei olisi itse aktiivisesti osallistunut murhaan. –Tekijänä pitäminen ei edellytä suoraa osallistumista tai edes läsnäoloa. Tuomittiinhan teon tilaajakin murhasta, Utriainen sanoo. Utriainen ei muista aiempia tapauksia, missä poliisia vastaan olisi nostettu syyte murhasta laiminlyönnin perusteella. Tavanomaisempia ovat tapaukset, jossa laiminlyönti on ollut tuottamuksellista eli huolimattomuudesta johtuvaa. Poliisi on voitu tuomita esimerkiksi putkakuolemasta kuolemantuottamukseen. Sisäministeriön poliisijohtaja Marko Viitanen  pitää esiin noussutta tapausta täysin poikkeuksellisena ja järkyttävänä, jos epäilyt pitävät paikkansa. Hän ei ota kantaa epäillyn poliisin henkilöllisyyteen. –Poliisilla on esitutkintalain nojalla tietyissä tilanteissa mahdollisuus luopua toimenpiteistä, mutta nämä ovat käytännössä vähäpätöisiä sakkojuttuja, joissa asianomistajalla ei ole vaatimuksia. Saman voi tehdä syyttäjä. –Syyttäjällä on tietyillä edellytyksillä mahdollisuus jättää syyte nostamatta. Tällaiset päätökset tehdään kuitenkin virallisessa prosessissa, Viitanen korostaa. Jengipomon epäilyssä eri perusteet STT:n ja Helsingin Sanomien tietojen perusteella poliisi otti keskiviikkona kiinni myös entisen jengipomon ja Aarnion rikoskumppanina tuomitun Keijo Vilhusen . Poliisi on kertonut ottaneensa siviilihenkilön kiinni osallisuudesta murhaan, muttei ole vahvistanut kiinniotetun henkilöllisyyttä. Utriainen kommentoi Vilhusta koskevia kysymyksiä yleisellä tasolla, koska kiinniottoa ei ole vahvistettu. –Siviilihenkilö voidaan tuomita murhasta samalla tavalla tekijäksi, vaikka ei olisi osallistunut itse tekoon, Utriainen sanoo. Tuomion voi saada ainakin tekijänä, avunantajana ja yllyttäjänä. Utriainen antaa esimerkiksi pankkiryöstön: rahat pankkiholvista hakeva ja pakoauton kuljettava tuomitaan molemmat tekijöinä. –Osallisuuden aste vaikuttaa myös rangaistukseen. Murhassa ei kuitenkaan ole rangaistusasteikkoa, vaan siitä tuomitaan aina elinkautinen. Ruotsalais-turkkilainen rikollinen Volkan Ünsal murhattiin lokakuussa 2003 tämän vietyä kavereiltaan osan Tukholman Arlandan lentokentän vuoden 2002 rahankuljetusryöstön saaliista. Murha tapahtui yhden Aarnio-tutkinnan päätodistajan, Saarana tunnetun naisen vuokraamassa asunnossa. Palkkamurhasta on tuomittu aiemmin elinkautiseen vankeuteen kolme suomalaismiestä ja sekä murhan tilannut ulkomaalaismies. Yksi tuomituista on joutunut epäillyn henkirikoksen uhriksi. Ünsalin tapaus tuli Suomen poliisin tutkittavaksi, kun hänestä tehtiin katoamisilmoitus. Ünsalin tiedettiin tulleen Suomeen ystävänsä luokse. Ystävä oli yksi jutussa tuomion saaneista miehistä. Katoamista tutkittiin aluksi tavanomaisena katoamisena. Ünsalista tehtiin kansainvälinen etsintäkuulutus. Tutkinta muuttui kuitenkin nopeasti murhatutkinnaksi. Tuomiot annettiin vuonna 2005. "Siviilihenkilö voidaan tuomita murhan tekijäksi, vaikka ei olisi osallistunut itse tekoon." Terttu Utriainen Rikosoikeuden professori