Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Mielipide: Kesäteatteri tarjosi ennakkoluuloja ja stereotypioita menneisyydestä

Kävimme katsomassa Pyynikin kesäteatterin Ehtoolehdon sankarit -näytelmän. Odotimme saavamme melko kepeää lauantai-illan viihdettä. Emme osanneet aavistaakaan, että näytelmän jälkimmäinen tunti olisi yhtäjaksoista haitallisten ennakkoluulojen ja stereotypioiden, jopa rasismin esiinmarssittamista. Ehtoolehdon sankarit käsittelee ennakkoluuloisesti niin suomenruotsalaisia, virolaisia, balkanilaisia, venäläisiä kuin oletettavasti Itä-Afrikasta Suomeen muuttaneita. Haitallisten stereotypioiden käsittely taiteessa on toki toivottavaa, mutta niitä tulisi silloin käsitellä kriittisesti, ei vahvistaa entisestään. Mannerheimin lastensuojeluliitto toteaa jo yläkoululaisille suunnatussa tukioppilaskoulutuksessaan, että stereotyyppisen ajattelun kyseenalaistaminen on tärkeää, sillä stereotypiat saattavat altistaa rasismille ja vihapuheelle. Siellä sanotaan myös, että omia ennakkoluuloja kannattaa tunnistaa ja kyseenalaistaa. Kunpa niin olisi tehty ennen kuin tätä näytelmää alettiin esittää. Näytelmässä esimerkiksi balkanilainen ihminen kertoo, etteivät balkanilaiset syö ihmisiä. Lisäksi kyseinen hahmo oli myös kirjoitettu viittaamaan afrikkalaisoletettuun toteamalla, että hänen ihmissyömättömyydestään ei voi olla varma. Miten tällainen dialogi päätyy esitettäväksi? Venäjän ihmisoikeusongelmiin on suotavaa tarttua myös taiteen keinoin, mutta miksi päädyttiin vuorosanoissa r-sanan käyttöön ja sille naureskeluun? Näyttelijöiden vuorosanoihin oli jostain syystä kirjoitettu niin tämä r-sana kuin n-sanakin. Molemmat oli ilmeisesti tarkoitettu huumoriksi. Emme kokeneet niitä lainkaan hauskaksi. Haluaisimme tietää myös, mistä johtuu, että vielä tänäkin päivänä mies pukeutuneena naiseksi on vitsi. Erityisen irvokkaalta se tuntui, kun olimme katsomassa näytelmää Helsinki Priden pääpäivänä. Kaiken kaikkiaan Ehtoolehdon sankarit oli varsinainen tuulahdus ajasta, jonka luulimme olevan jo menneisyyttä. Pyynikin kesäteatteri sanoo olevansa ”katsojia arvostava, vastuullinen ja yllätyksellinen”. Kahta ensimmäistä emme havainneet, mutta viimeinen näistä piti kyllä paikkansa – erittäin negatiivisessa mielessä.