Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Mitä ihmettä on padel? Lomareissuilta tuttu uutuuslaji on kahden pallopelin yhdistelmä ja sitä pääsee pelaamaan jo Pirkanmaallakin

Päätän ottaa ensiaskeleet kohti padelia ihan perusurheilukamppeissa ja niin sanotusti tyhjällä päällä. En ole koskenutkaan tennismailaan ja kössi on täysin tuntematon. Ja nyt pitäisi kokeilla näiden kahden lajin lehtolasta, padelia. Lähtökohdat on ainakin hyvät. Kummastakaan lajista ei ole kokemusta, joten en voi ainakaan kehua olemattomilla mailataidoillani. Hetken mietin pukeutuvani Steffi Gfafin vekkihameeseen ja ottavani hikinauhat ranteisiin. En ole kuitenkaan menossa tennistunnille, joten unohdetaan nämä kliseet. Padel-hallissa on kaksi pleksikoppia jossa on kuin pyykissä kutistunut tenniskenttä. Hans Koivu kehottaa vaihtamaan sisäpelikengät peruslenkkareihin, sillä pelialusta voi olla sisäpelikengällä liukas. Koivu on yhdessä ystävänsä Eetu Rahkolan kanssa perustanut täysin uuden padel-hallin jossa on kaksi sisäkenttää. –Tampereella ei ollut paikkaa jossa olisimme itse päässeet pelaamaan, joten päätettiin perustaa sellainen sitten itse, kaksikko naurahtaa. Koivu on tutustunut lajiin Espanjassa, joissa laji on toiseksi suosituin harrastusmuoto heti jalkapallon jälkeen. Padel-kenttiä on muun muassa taloyhtiöissä ja trendi kulkee hiljalleen Euroopan läpi Suomeen. Rahkola on puolestaan tutustunut lajiin Suomessa. –On enemmän kuin iso kunnia olla mukana tuomassa lajia tunnetuksi myös Pirkanmaan alueella. Tältä näytti, kun ensikertalainen asteli padel-boksiin: Ota rennosti äläkä purista mailaa Koivu näyttää niin ikään pesussa kutistunutta padeli-palloa. Inan tennispalloa pienempi pallo saa kaverikseen reikäisen vaahtomuovimailan. Miksi tässä on reikiä? –Toimittaja kysyy niin vaikeita. Kai se perustuu ilmavirtauksiin. Enpä ole tullut ajatelleeksi. Maila on kevyt, ja sen varressa on naru jonka Koivu neuvoo kietomaan ranteen ympärille. Ei sitten lähde käsistä pelin tiimellyksessä. Koivu näyttää ensimmäisen syötön. Pallo pompautetaan kenttään ja lyödään pompusta vastapuolelle. Näyttää helpolta. Saan kokeilla, ja syöttö napsahtaa kuulemma täydellisesti ruutuun. –Etkö muka oikeasti ole koskaan pelannut tennistä? Tuohan oli täydellinen syöttö. –Lasketaan pesäpallo? Tai sulkapallo? Tai sähly? –Jaaha, meillä on täällä oikeasti konkari kentällä. Mikko ja Toni, tässä tuleekin hikinen ottelu. Padelia pelataan nelinpelinä, joten saan parikseni Koivun. Vastapuolelle asettuvat Toni Porkka ja Mikko Cederberg . Kaksikko on padelissa mukana hieman eri lähtökohdista. Cederberg on aina ollut pallolajien perään, mutta erityisesti erilaiset mailapelit ovat saaneet miehen tempautumaan mukaan. –Jalan ja silmän koordinaatiokyky ei ole lainkaan niin hyvä kuin käden ja silmän. Siksi en ole oikein koskaan innostunut futiksesta, mutta mailalla hutkiminen on paljon hauskempaa. Mahdollisuus olla hyvä padelissa on Cederbergin mukaan täysin toteutettavissa. Hän neuvookin toimittajaa ottamaan kevyemmin ja rennommin. Mailaa ei saa puristaa. –Peli on parhaimmillaan kun pelaa noin 60 prosentin potentiaalilla. Silloin pelaaminen on rentoa, otat rauhallisesti ja ehdit nähdä pallon. Padelin rentouden kun saisi mukaan myös muuhun elämään, niin hyvä olisi. Porkka on tutustunut puolestaan padeliin Espanjassa. Lomareissuilla peli on ollut mukava lisä ja pitkään hän harmittelikin, ettei Tampereella ole padeliin syventynyttä pelipaikkaa. Nyt myös Porkka pääsee työskentelemänsä yrityksen vakiovuorolle pelaamaan, ja on enemmän kuin innoissaan kun vihdoin pääsee myös kotisuomessa pelaamaan. Pelitunteja takana on jonkin verran ja mies kehuu olevansa lajissa ”todella huono”. –Padel on matalan kynnyksen peli, ja tämä on helppo aloittaa. Tässä ei voi mokata, ja jos virhe tulee, niin siitä sitten oppii. Rohkeasti vaan kokeilemaan. Huumori lentää, pallo ei Kaksikko on enemmän kuin innoissaan saadessaan olla mukana uuden harrastajan opettamisessa, sillä myös he haluavat oppia lajista koko ajan lisää ja saada myös uusia pelikavereita. Cederberg on omien sanojensa mukaan pelannut padelia yhteensä 14 tuntia, ja lohduttaa, että sitten kun on noin 10 000 pelituntia takana niin peli alkaa sujua. Toki alan epäillä hänen sanojaan, kun hän syöttää ässän aivan ruudun reunaan, pleksin ja verkon rajamaille. –Tuo on Mikon erikoisuus. Heittää tuollaisen leijan ihan tajuttoman taitavasti. En minäkään sitä olisi saanut, Koivu lohduttaa. Myös Porkka pääsee esittelemään omaa vahvuuttaan. Syötän hänen puolelleen, hän heittää vastapallon, minä osun ja saan pallon vastapuolelle hyvällä pompulla. Porkka kääntyykin ja iskee pompusta pallon pleksiin ja sieltä kautta minun ja Koivun puolelle. –Saako noin tehdä? –Saa, ja tuota Toni tekee enemmän kuin mielellään. Kerrankin onnistui. Yleensä ei. Padel on selkeästi huumorilaji. En tunne ketään entuudestaan, mutta huumori lentää paremmin kuin pallo. Pitäisi puhua, mutta emme puhu Pitäisi puhua pelikaverin kanssa, mutta olemme Koivun kanssa kuin vanha pariskunta. Emme puhu. Pari kertaa huudan pallon tullessa suoraan kohti, että osa sinä, jolloin Koivu ryntää pelialueen toiselta laidalta ottaman tilanteen haltuun. Palloralli päättyy meidän hyväksi ja Koivu työntää mailaansa minua kohti. Mitä nyt? –Hyvän rallin jälkeen voi tehdä mailoilla pienen kopautuksen. Hyvin meni! Ja se tunne, kun saan vastapuolelle ykkössyötön ässänä kenttään. En tiedä jättikö Porkka ja Cederberg sen tahallaan ottamatta vai luuliko molemmat että toinen ottaa. Tunne on hykerryttävä. Tunne toki poistuu nopeasti kun perään teen kaksoisvirheen ja piste menee vastapuolelle. –Tämä on vaikea laji, Koivu toteaa vieressä ja lähettää selkeästi tsemppejä ja toiveen, että onnistu nyt sitten seuraavassa. Kun onnistun, huomaan innostuvani ja yritän selkeästi liikaa. Silloin käytän enemmän voimaa kuin järkeä. Pallo osuu enemmän kuin viisi kertaa kattopalkkiin. Kuinkas se nyt sinne asti? –Kyllä toimittajalla ainakin voimaa on, Koivu naurahtaa. Palloralliin vie Pisteitä on vaikea laskea. Tai ei laskea, vaan pitää mielessä tilannetta. Peli etenee vastavuoroisesti. me menetämme Koivun kanssa syötön, mutta niin tekee Porkka ja Cederbergin. Edetään aina tie-breakiin asti. Nyt lasketaan piste kerrallaan. Menetän yhden helpon pallon. Sisuunnun ja seuraava piste tulee meille. Seuraava piste ratkaisee. –Me viedään tämä, eikö niin, Koivu kuiskaa. En ole lainkaan niin varma. Pallo viilettää lyönnistä toiseen, puolelta toiselle ja laskeutuu vastustajan puolelle. Koivu nostaa kädet ilmaan ja huutaa. Voitettiinko me? –Joo! Eli ei todellakaan tarvitse olla tenniksen masters-voittaja tai squashin lasikopin kuningatar. Enkä ole ainoa jolla on pikkuisen hiki. Koivu ja muut ovat niin ikään litimärkiä ja kehuvat, että etkö oikeasti ole pelannut ennen. Sovin Cederbergin kanssa seuraavasta pelistä. Näin on saatu yksi uusi harrastaja mukaan lajiin. Padelin kehittäjänä pidetään meksikolaista Enrique Corcueraa. Hän loi pelin 1960-luvulla Acapulcossa, Meksikossa. Esimerkiksi Espanjassa, Keski-Euroopassa ja Latinalaisessa Amerikassa padel on erittäin suosittua. Harrastajia maailmanlaajuisesti on jo noin 10 miljoonaa. Suomessa Padel liiton kilpailulisenssin lunastaneita pelaajia on noin 200. Aktiivisia harrastajia Padel-liiton arvion mukaan reilut 2 000 ja määrä kasvaa kaiken aikaa kun kenttiä tulee lisää. Suomen naiset ovat selviytyneet 16 maan MM-lopputurnaukseen Paraguayhin 28.10.- 4.11. Pelipaikat Pirkanmaalla voi pelata padelia useassa paikassa: PadelTampere: Pirkkalan Kurikan teollisuusalueella kaksi sisäkenttää, suunnitelmissa laajentua Lielahteen. Pyynikki: Tampereen tenniskeskuksen yhteydessä on yksi ulkokenttä Kihniö: Pyhäniemen Holiday Clubin yhteydessä on yksi ulkokenttä. Uusia kenttiä syntyy koko ajan niin sisälle kuin ulos: kesällä Suomeen rakennettiin ainakin seitsemän uutta ulkokenttää. Kahden eri pallolajin yhdistelmä on täysin omanlaisensa lajinsa. Säännöt saattavat luettuna vaikuttaa hieman monimutkaisilta, mutta pelin näkemisen ja pelaamisen jälkeen käytännöistä tulee rutiinia. Esimerkiksi PadelTampereen Facebook-ryhmässä voi etsiä itselleen pelikaveria, joka on jo lajissa sisällä. Lisäksi pelipaikoilla järjestetään erilaisia tapahtumia joissa aloittelijat voivat kokeilla lajia. Säännöt: Padel-ottelut pelataan aina nelinpelinä (2 + 2), harjoitusmuotona kaksinpeli (1 + 1). Ottelu pelataan paras kolmesta erästä, jotka pelataan kuuteen peliin asti. Pistelasku sama kuin tenniksessä (15, 30, 40 ja peli; tasatilanteessa 40-40 tarvitaan kaksi peräkkäistä pistettä pelin voittamiseksi) Pelien ollessa 6-6, erävoitto ratkaistaan pelaamalla tie-break, joka pelataan 7 pisteeseen, kahden pisteen erolla. Pelattaessa pisteistä, syöttöjen ja pallojen oikeellisuudesta päättää aina vastustaja. Syöttö: Tenniksessä syöttö tapahtuu yläkautta, padelissa alakautta. Pallo pudotetaan syöttöviivan takana, lyönti korkeintaan lantion korkeudelta verkon toiselle puolelle ristiin ruutuun. Jalkojen on oltava syötön aikana syöttöviivan takana. Syötön tulee pompata vastustajan ruutuun. Pompun jälkeen syötössä pallo ei saa osua verkkoseinään, mutta lasiseiniin kyllä. Jos syöttö osuu verkkonauhaan, mutta on muuten oikein, pelaaja saa uuden syötön. Pelaaminen: Syötön jälkeen pelikenttänä on koko kenttä. Syöttöä ei saa lyödä takaisin suoraan ilmasta. Syötönpalautuksen jälkeen pallon saa lyödä suoraan ilmasta, pompun kautta, pompun jälkeen oman lasiseinän kautta, ja suoraan ilmasta oman lasiseinän kautta vastustajan kenttään. Palloa ei saa lyödä verkkoseinän kautta vastustajan puolelle. Pallorallin aikana pallo saa osua samalla kenttäpuoliskolla maahan korkeintaan kerran. Palloa pelataan kunnes se jää verkkoon, lyödään omalla puolella verkkoseinään, lyödään kentältä ulos, pomppaa samalla kenttäpuoliskolla maahan kaksi kertaa tai osuu vastustajan puolella ensin lasi- tai verkkoseinään. Tai toimittaja lyö pallosta ohi. Tällöin lyönti on ulos, ”out”, ja vastustaja saa pisteen. Palloralli jatkuu vaikka pallo osuu maahan pompun jälkeen kentän sisäpuolella oleviin verkkorakenteisiin. Jos pallo osuu pompun jälkeen kentän ulkopuolella tai kenttärakenteen päällä oleviin rakenteisiin, piste katsotaan pelatuksi. Sijoittuminen: Olennaista pelille on sujuva kommunikointi pelaajaparin kanssa pelin aikana. Syöttövuoron alussa syöttäjä lausuu ääneen pelitilanteen. Pallontavoittelutilanteissa, joissa kumpikin pelaaja voisi lyödä, on tapana ilmaista selkeästi jos päättää itse lyödä. Syötettäessä toinen pelaaja sijoittuu lähelle verkkoa. Syöttäjän pelipari voi olla vapaasti sijoittunut kummalle puolelle tahansa omaa pelialuetta. Olennaista on, että pelaajat liikkuvat aktiivisesti samassa rintamassa peittäen kentän avoinna olevat alueet mahdollisimman tehokkaasti. Lähde: Suomen Padel-liitto ja Hans Koivu/Tampereen Padel Tenniksen pisteenlasku ja squashin peliympäristö