Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Pituushyppääjä Pentti Eskola voitti menestyskautenaan lähes jokaisen – Poliisin työssään hän meni punttisalille kun muut menivät lounaalle

Pentti Eskola oli urheilu-uransa huipulla vuonna 1963. Heinäkuussa syntyi SE-tulos 804, jolla hän sijoittui sen vuoden maailmantilastossa kolmanneksi ja kaikkien aikojen tilastossa seitsemännelle sijalle. Eskola paransi edellisvuonna hyppäämäänsä Suomen ennätystä kauden mittaan neljään otteeseen. –Minulla oli vuoden 1963 aikana 42 pituuskisaa ja sen päälle joitain muiden lajien kisoja. Pituuskisoista voitin lähes jokaisen, muutaman kerran jäin toiseksi. Kauteni alkoi maaliskuussa Etelä-Afrikassa ja päättyi lokakuussa Japanissa, Eskola muistelee. Menestyskausi toi Vesilahdella varttuneelle, sittemmin tamperelaistuneelle 25-vuotiaalle Eskolalle vuoden parhaan suomalaisurheilijan tittelin. Lisäksi hänet valittiin Viikkosanomien äänestyksessä suosituimmaksi suomalaiseksi. Arvokisamitaleille Eskola oli yltänyt Belgradin vuoden 1962 EM-kisoissa, josta hän toi mukanaan pronssin. Korkeushyppy toinen menestyslaji Pituuden ohella Eskola oli nuoruusvuosina kokeillut useita muita yleisurheilulajeja. Parhaiten Eskola oli menestynyt korkeushypyssä. Hänen tarkoituksensa oli siirtyä 400 metrille. –Harjoittelin kovaa, mutta nyrjäytin nilkkani keväällä 1962. Loukkaantumisen myötä menetin kesän mittaan juoksukuntoni, mutta tekemäni kova harjoittelu auttoi minut hyviin pituustuloksiin. Hyvän peruskunnon taustalla olivat myös nuoruudessa tehdyt kotitilan työt sekä muu tuolle ajalle ominainen hyötyliikunta. –Vaikka joskus harjoituksissa itsensä koetti laittaa pyörryksiin, niin ei se onnistunut. Hyvän peruskunnon myötä palautuminen tapahtui nopeasti. Punttitreeniä poliisiasemalla Vuoden 1963 jälkeen Eskolan uraa varjostivat loukkaantumiset, erityisesti lihasrevähdykset. Hän toteaa, että 60-luvulla valmennustietämys ja harjoitteluolosuhteet olivat toisenlaisia kuin nykyään. –Meillä ei ollut käytössä sisähallia. Talvisin tein juoksuvetoja jäisellä tiellä. Eskola työskenteli huhtikuusta 1960 lähtien Tampereen poliisilaitoksella, jonka yhteydessä oli punttisali. Kun toiset menivät syömään, Eskola meni nostelemaan puntteja. –Jälkikäteen olen ymmärtänyt, että siinä yhteydessä ja muutenkin olisi pitänyt venytellä hurjasti. Venyttelin ehkä 20 prosenttia siitä, mitä olisi pitänyt. Tuolloinkin jotkut urheilijat satsasivat venyttelyyn, mutta useimmat eivät. Vammoista huolimatta ura huipulla jatkui. Tokion vuoden 1964 olympialaisissa selkävaivainen Eskola oli ensimmäinen finaalista karsiutunut hyppääjä. Budapestin vuoden 1966 EM-kisoissa hän oli seitsemäs. SM-tasolla ura jatkui 70-luvun alkuvuosiin asti. Urheillessa näki maailmaa Eskola on syystä tyytyväinen urheilu-uraansa. Samalla tuli nähtyä myös maailmaa. Yksi mieleenpainuvimmista paikoista oli Japani. –Tokiosta jäi mieleen esimerkiksi kova liikenne. Läpi yön oli vilskettä enemmän kuin Tampereen Hämeenkadulla siihen aikaan neljän ruuhkassa. Vuonna 1963 Eskola meni olympialaisten esikisojen jälkeen kilpailureissulle Pohjois-Japaniin. –Junat olivat aivan täynnä japanilaisia, jotka söivät eväitään. Muistan japanilaiset hyvin kohteliaana porukkana, kaikin puolin kivana sakkina. Evilän MM-mitali ilahdutti Eskola on asunut vuodesta 1960 lähtien Tampereella, jonne hän rakensi kuusi vuotta myöhemmin omakotitalon Hakametsän jäähallin suunnalle. Vuonna 1996 hän jäi eläkkeelle vanhemman rikoskonstaapelin työstä. Eskola ei ole osallistunut valmennus- tai seuratoimintaan, mutta on seurannut aktiivisesti niin pituushyppyä kuin muuta yleisurheilua. –Pituudessa suomalaismenestys on ollut vaihtelevaa, kuten urheilussa monesti on. Meillä on ollut vuosien mittaan monia hyviä hyppääjiä, esimerkiksi Jarmo Kärnä ja Tommi Evilä . Hänen MM-mitalistaan ilahduin erityisesti. Pituus on meikäläiselle tietysti ihan ykköslaji. Korjaus la klo 10.34: Pentti Eskola hallitsi pituushypyssä 1960-luvun alkupuolella, ei koko vuosikymmentä, kuten jutussa aiemmin luki. Syntynyt Vesilahdella 16.7.1938 Asuu Tampereella Teki viisi pituushypyn Suomen ennätystä Hyppäsi ennätyksensä 804 Helsingin Maailmankisoissa 4.7.1963. (silloinen ME Neuvostoliiton Igor Ter-Ovanesjanin 831) Samana vuonna myötätuulitulos 815 Valittiin vuonna 1963 vuoden urheilijaksi ja Viikkosanomien äänestyksessä suosituimmaksi suomalaiseksi. Seurat Vesilahden Veikot ja Tampereen Poliisi-Urheilijat Paras arvokisasaavutus vuoden 1962 Belgradin EM-kisojen pronssi tuloksella 785. Hopean otti Suomen Rainer Stenius samalla tuloksella SM-kisoissa pituudesta yksi kulta, neljä hopeaa, yksi pronssi ja kolme pistesijaa 1962-1972 Muita ennätyksiä : 100 m 10,7. 200 m 21,6. Korkeus 198. Kolmiloikka 15,42. Juoksi 4x100 metrin SE-maajoukkueessa vuonna 1963, aika 40.8 Työura Tampereella poliisina. Eläkkeelle vanhemman rikoskonstaapelin työstä vuonna 1996 Naimisissa . Neljä lasta, yhdeksän lastenlasta ja kaksi lastenlastenlasta Juhlii merkkipäivää lähipiirissä