Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Yhdysvaltojen ja Kiinan kauppasota on nyt alkanut, ja kärsijöitä ovat kaikki – "Suomi on erityisen haavoittuvainen"

Uudet 25 prosentin tullit Yhdysvaltojen ja Kiinan välisessä tavarakaupassa ovat merkittävä askel maiden välisessä kauppakiistassa. Tullit tulivat voimaan perjantaina aamuseitsemältä Suomen aikaa. Uhkausten realisoituessa maiden välisen kauppasodan voi viimeistään julistaa alkaneeksi. Näin arvioi Danske Bankin päästrategi Valtteri Ahti . Hänen mukaansa riski yhä uusille tullikorotuksille on nyt entistä suurempi. – Donald Trump on sitonut itsensä kauppasodan kierteeseen, Ahti sanoo. Trump on uhannut asettaa kymmenen prosentin tullit 200 miljardin dollarin edestä vuosittain tuodulle kiinalaistavaralle, ellei Kiina lopeta amerikkalaisten innovaa­tioiden ja teknologian kopioimista. Lisäksi, mikäli Kiina vastaa näihin omilla tulleillaan, tullilistalle lisätään tavaraa vielä toisen 200 miljardin dollarin edestä. Kiinan viennin arvo Yhdysvaltoihin on noin 500 miljardin dollaria vuodessa. Yhdysvallat vie puolestaan Kiinaan vuosittain tavaraa alle 150 miljardin dollarin edestä. Viime vuonna viennin arvo oli noin 130 miljardia dollaria. Jos kauppasota kärjistyy, tullit voisivat siten koskettaa lähes kaikkea Kiinan vientiä Yhdysvaltoihin. Vaikka Kiina on luvannut pysyä tiukkana uhkausten edessä, FIMin pääekonomisti Timo Hirvonen pitää epätodennäköisenä, että kauppasota kärjistyisi näin pitkälle. Vaikutus amerikkalaiskuluttajien arkeen olisi huomattava. –Syksyn välivaalit senaatissa tuovat painetta Trumpille. Tavallisen amerikkalaisen asemaa ei ole varaa heikentää. Hintalappu 8,5 miljardia dollaria Tullit koskevat molemmin puolin tavarajoukkoa, jonka tuonnin arvo on vuodessa 34 miljardia dollaria. Tullien hintalappu on siten 8,5 miljardia dollaria. Loppujen 16 miljardin dollarin tuotejoukon osalta tullien odotetaan tulevan voimaan muutaman viikon kuluessa. Trumpin perjantaina voimaan tulleella listalla on kaikkiaan 818 tuotetta. Näihin sisältyy muun muassa ilmailualan laitteita, IT-teknologiaa, robotiikkaa, teollisuuslaitteita ja autoja. Joukkoon on valikoitu tuotteita ja tavaroita siten, että korvaavan tuonnin lisääminen on mahdollisimman helppoa. Mukana ei ole amerikkalaisten suosimia laitteita kuten puhelimia ja televisioita. Kaupparajoitukset on suunnattu ennen kaikkea Kiinalle tärkeän Made in China 2025 -strategian kannalta keskeisille teknologiatuotteille ja -aloille. Kiina on luvannut asettaa vastatulleja niin ikään 34 miljardin dollarin arvoiselle tuonnille. Alustavalta listalta löytyvät Yhdysvaltojen vientitavaran kolmen kärki: lentokoneet ja niiden osat, soijapavut sekä autot. Kiina ei anna periksi Trumpin hallinto näyttää laskevan sen varaan, että Kiina perääntyy lopulta ja taipuu paineen kasvaessa sopuun. Toistaiseksi taipumisesta ei kuitenkaan ole näkynyt merkkejä. Kiinan kauppaministeriö ilmoitti jo huhtikuussa, että Trump on arvioinut tilanteen väärin, jos uskoo Kiinan antavan periksi. Kiina on vannonut pysyvänsä kiistassa tiukkana loppuun asti, hinnasta piittaamatta. Jos Trumpin uhkaamat satojen miljardien tavaratuontia koskevat tullit tulisivat voimaan, Kiinan olisi löydettävä muita keinoja lisätä painetta, sillä maiden välisen kaupan tase on Kiinalle yli 350 miljardin dollarin verran positiivinen. Kiina voisi nostaa tullia yli 25 prosentin saadakseen nostettua niiden hintalapun vastaavalle tasolle. Lisäkeinoina saattaisivat olla myös tavarakohtaiset tuontikiintiöt tai amerikkalaisyhtiöiden toiminnan hankaloittaminen Kiinassa. Kiina voisi myös ryhtyä myymään omistamiaan Yhdysvaltojen velkakirjoja, mikä painaisi dollaria, aiheuttaisi maan lainakorkoihin nousupainetta ja siten lisäisi liittovaltion velanhoitokuluja. Jos korot nousisivat, myös yritysten ja kotitalouksien lainaaminen kallistuisi, mikä todennäköisesti iskisi Yhdysvaltojen talouden kasvuvauhtiin. Yhdysvaltoja tukee kiistassa maan valtava kulutusvoima, josta Kiina on varsin riippuvainen. Jos vastaavaa kysyntää ei enää löytyisi, työttömyys voisi kasvaa Kiinassa huomattavasti. Kiina puolestaan tuo valtavia määriä amerikkalaisia maataloustuotteita kuten soijaa. Amerikkalaisen soijan kysynnän romahtaminen osuisi ikävästi perinteisesti republikaaneja ja Trumpia kannattaneisiin tuottajiin. Kahdeksan Yhdysvaltojen yhdeksästä suurimmasta soijaa tuottavasta osavaltiosta antoi presidentinvaaleissa äänensä Trumpille. Tulleilla laaja vaikutus maailmankauppaan Tullit koskevat Yhdysvaltojen ja Kiinan välistä kauppaa, mutta vaikuttavat myös globaalisti. Kiinan kauppaministeriön edustaja Gao Feng totesi torstaina, että Yhdysvallat aloittaa tulleillaan kauppasodan koko maailmaa sekä itseään vastaan. –Yhdysvallat on asettamassa tulleja kaikkialta maailmasta kotoisin oleville yhtiöille, myös amerikkalaisille ja kiinalaisille yhtiöille, Gao sanoi. Kiinan kauppaministeriön mukaan listalla olevista 34 miljardin dollarin arvoisista tavaroista 59 prosenttia on ulkomaisten yhtiöiden Kiinassa valmistamia tuotteita. Tästä tuotejoukosta merkittävä osa vieläpä amerikkalaisyhtiöiden tuottamaa tavaraa. Ahti ja Hirvonen painottavat, että maailmankaupan toimitus- ja arvoketjut ovat laajoja ja monimutkaisia. Varsinkin vientivetoisilla mailla on paljon hävittävää, jos kauppasota kärjistyy entisestään ja uusia tulleja nousee myös EU:n ja Yhdysvaltojen välille. Euroopan komissio julkaisi maanantaina Yhdysvaltojen kauppaministeriöön viime viikon perjantaina toimittamansa kirjeen, jossa se varoitti täysimittaisesta kauppasodasta, mikäli Trumpin uhkaamat tullit eurooppalaisille autoille tulevat voimaan. Torstaina autotullikiista helpotti ainakin hetkeksi, saksalaislehti Handelsblattin uutisoitua Yhdysvaltojen ehdottamasta "nollaratkaisusta". Epävarmuus on kuitenkin näkynyt jo kuluttajien ja teollisuuden luottamusluvuissa ja voi iskeä tilanteen jatkuessa myös investointihalukkuuteen. –Suomen vientirakenne on erityisen haavoittuvainen, sillä investointihyödykkeiden osuus on suuri, Ahti sanoo. Suomen viennin määrä suhteessa bkt:hen on lähes 40 prosenttia. WTO:n listalla Suomi on maailman 14. haavoittuvaisin maa globaalien arvoketjujen häiriöille. Kiina on sijalla 33. ja Yhdysvallat sijalla 56. Valtiovarainministeriön kesäkuisen arvion mukaan häiriöt globaaleissa tavara- ja arvoketjuissa iskisivät Suomen kasvunäkymään. Taloudellisen kehityksen ja yhteistyön järjestö OECD:n arvioi puolestaan, että maailmantalouden kasvuvauhti kärsisi 1,4 prosenttia, jos kaupankäynnin kustannukset nousisivat 10 prosenttia Yhdysvaltojen, Kiinan ja Euroopan unionin välillä. Maailmapankki totesi kesäkuussa, että kauppasodan vaikutus kansainväliselle kaupalle voisi olla vuoden 2008 finanssikriisin kaltainen shokki. Laskelmien mukaan kauppa supistuisi globaalisti noin yhdeksän prosenttia. Kiina pyrkii perustelemaan vastatoimiaan oikeutetuiksi maailman kauppajärjestö WTO:n sääntöjen nojalla. Kiina on aloittanut WTO:ssa valitusprosessin Yhdysvaltojen tulleista. Yhdysvallat on puolestaan vienyt WTO:n riitojenratkaisuelimeen Kiinan väitetyt immateriaalioikeusvarkaudet. Samaan aikaan Trumpin tavoite on kuitenkin ollut maan kauppa-aseman vahvistaminen globaalin kaupan vakiintuneita rakenteita heikentämällä ja solmimalla kahdenvälisiä kauppasuhteita.