Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Koronavirus Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Näköislehti Moro Mielipiteet Tähtijutut

Yli viidennes suomalaisista turvaa korkeampaan voimaan, mutta se ei ole Jumala – "Kirkon luoma uskonnollinen kuva ei vain enää istu omaan, henkilökohtaiseen kuvaan"

–On oikeampaa puhua uskonnon muutoksesta kuin sen kuolemasta. Suomalaisten usko Jumalaan on edelleen hienoisessa laskussa, selviää tuoreesta Alma-tutkimuksesta. Luterilaiseen Jumalaan uskotaan nyt kaksi prosenttia vähemmän kuin viime vuonna, ateistisen ajattelun kasvaessa samassa suhteessa. Huomattavaa on kuitenkin, että jonkinlaiseen korkeampaan voimaan uskotaan enenevissä määrin. Kehityssuunnan tunnistaa myös Helsingin yliopiston käytännöllisen teologian professori, dekaani Antti Räsänen . Räsäsen mukaan viime vuosina käynnistynyt muutos on dramaattisen sijaan pikemminkin spirituaalinen. –Ihmiset eivät ole muuttuneet vähemmän hengellisiksi. Kirkon luoma uskonnollinen kuva ei vain enää istu omaan, henkilökohtaiseen kuvaan. Tämä muutos on nähtävissä ja se heijastuu kirkon laskevaan jäsenmäärään, sanoo Räsänen. Tutkimuksen mukaan luterilaisen kirkon Jumalaan uskotaan eniten Vaasan vaalipiirissä, jossa 46 prosenttia vastasi kysymykseen myöntävästi. Toiseksi korkein määrä, 41 prosenttia, Jumalaan uskovia löytyy Savo-Karjalasta. Edellisessä katsauksessa toisena olleet satakuntalaiset ovat nyt sijalla kolme. Maakuntalaisista 40 prosenttia uskoo Jumalaan. Vähiten uskovia Helsingissä Laajennettaessa kysymystä jonkin kristillisen Jumalan olemassaoloon tulokset eivät juuri muutu. Luvut jäävät alle 50 prosenttiin koko maassa lukuun ottamatta Vaasan vaalipiiriä. Alueella asuvista 53 prosenttia uskoo luterilaiseen tai muuhun kristilliseen Jumalaan. Vähiten uskovia on Helsingin vaalipiirissä, jossa vastaava luku pysähtyy 24 prosenttiin. Pääkaupunkiseudun ohella niukimmin uskotaan Varsinais-Suomessa ja Hämeessä. Muun uskonnon jumalaan uskovia on joka vaalipiirissä alle kaksi prosenttia. Savo-Karjalassa, Keski-Suomessa sekä Hämeessä muunuskoisten osuus on tätäkin marginaalisempi, alle prosentti. Muuhun korkeampaan voimaan vastasi tutkimuksessa uskovansa keskimäärin joka viides. Eniten korkeimpaan voimaan luotetaan Lapin, vähiten Vaasan alueella. Mikä selittää uskon suurempaan, joka ei kuitenkaan ole jumala? Onko usko monelle nykyään välitila? Räsänen nyökkää. –Siitä on varmaan aikalailla kysymys. Usein ei tiedetä, mitä jumalalla oikeastaan tarkoitetaan – sitten ajatellaan, että jos ei tunnu siltä kuin opeissa määritellään, ei varmaan usko ollenkaan. Omaa jumalaa ei osata lähteä luomaan, sillä mitään yhtä oikeaa tai selvää muotoahan ei ole. Onko käsitys jumalasta asia, joka muuttuu, kun kirkko muuttuu tai yrittää muuttua? –Ihmisellä on perustava tarve turvautua itseään voimakkaampaan voimaan, joka on usein näkymätön ja tuonpuoleinen. Kirkon vastaus tähän ei välttämättä ole riittävä tai joitakin se ei kiinnosta, vaikka kysymys on olemassa. Silloin on hyvä miettiä, voisiko sanoman sanoittaa jotenkin erilailla ja saada ihmiset ymmärtämään. Moni ei osannut sanoa Ateisteja on suomalaisista runsaimmin Helsingin vaalipiirissä, jossa ei-uskovien määrä on lähes 40 prosentissa. Jäljessä seuraavat Kaakkois-Suomi ja Uusimaa. Vähiten ateisteja löytyy Vaasan ja Satakunnan vaalipiireistä. Huomattava osa tutkimukseen osallistuneista ei osannut sanoa, uskooko jumalaan tai muuhun korkeampaan voimaan. Eniten epävarmoja on Pirkanmaalla, kun uskostaan varmimmat löytyvät puolestaan Lapista. –Tämä kuvastaa sitä, että uskonnollisuus sinänsä ei ole vähentynyt tai käynyt tarpeettomaksi, päinvastoin. Se vain muuttaa muotoaan, Räsänen miettii. Oikaisu 6.7.2018 klo 16.58: Jutussa kirjoitettiin ensin virheellisesti Tiedeykkösestä. Kyseessä on Tietoykkönen. Alma Median Tietoykkösellä teettämien tutkimusten tarkoituksena on selvittää äänestysikäisten suomalaisten mielipiteitä, kokemuksia ja odotuksia niin omassa arkielämässä kuin myös Suomea koskevissa asioissa. Nyt kysyttiin, uskooko vastaaja jumalaan tai korkeampaan voimaan. Tutkimuksessa tarkasteltiin eduskuntavaalipiireissä asuvien 18 vuotta täyttäneiden henkilöiden arvioita. Tutkimusaineisto kerättiin monikanavaisesti puhelinhaastatteluilla ja web-kyselynä 18.5.–4.6.2018. Haastatteluja tehtiin yhteensä 3 600 kappaletta, 300 haastattelua kustakin vaalipiiristä. Otantamenetelmänä käytettiin satunnaisotannan ja kiintiöpoiminnan yhdistelmää.