Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Sote paljastaa – poliitikoilla ja yrityksillä eri käsitys toiminnan taloudellisuudesta

Suomalaisten sanavarasto on kevään aikana täydentynyt, kiitos poliitikkojen. Sote-uudistuksen yhteydessä on alettu puhua notifikaatiosta. Sivistyssanakirjan mukaan notifikaatio on ilmoitus, tiedonanto. Näin yksinkertaista ja selkeää ilmaisua poliitikot eivät käytä, ja notifikaation kohdalla siihen on myös syynsä. Notifikaatio on EU-kielenkäytössä oikeusvarmuusilmoitus tai täytäntöönpanoilmoitus. Juhannusviikolla Suomi lähetti Euroopan komissiolle ehdotuksen asetuksesta, joka velvoittaisi ravintoloita ilmoittamaan näkyvästi kalan ja lihan alkuperämaan tarjoilupaikoissa. Oikeusvarmuusilmoituksella Suomi saa komissiolta näkemyksen, onko asetus ristiriidassa EU:n asetusten kanssa. Täytäntöönpanoilmoituksella jäsenvaltio puolestaan kertoo, että direktiivi on saatettu kansallisessa oikeusjärjestyksessä voimaan. Ravintolaruuan tiettyjen ainesosien alkuperän ilmoittamisen Sipilän hallitus arvioi notifikaation arvoiseksi. Sotesta, vuosisadan uudistuksesta, ei sen sijaan ole katsottu tarpeelliseksi tehdä oikeusvarmuusilmoitusta. Hallituksen perustelu soten kohdalla on, että uudistus ei vääristä kilpailua. Tämä perustuu siihen, että sosiaali- ja terveydenhuolto on luonteeltaan ei-taloudellista toimintaa. Sama ei-taloudellinen lähestymistapa liittyy valinnanvapauteen, jonka korostetaan olevan solidaarista, verovaroin rahoitettavaa toimintaa, johon kaikki ovat oikeutettuja. Samaan aikaan valtioneuvosto kuitenkin toteaa, että valinnanvapaus lisää kilpailua. Varmemmaksi vakuudeksi on erikseen todettu, että valinnanvapausmallilla toteutetaan komission tavoittelemaa kilpailun edistämistä. Kaiken tämän jälkeen tähdennetään valinnanvapauden ei-taloudellisuutta sillä, että julkinen valta määrittelee palvelun sisällön ja asiakashinnat. Kannattaa huomata, että esillä ollut valinnanvapausmalli kuvaa tilannetta yleisellä tasolla. Maakunnat määrittävät yksityiskohtaiset ehdot palveluiden tuottajille. Valtiontukea ja mahdollista kilpailun vääristymistä olisi siten tarkoituksenmukaista arvioida maakuntatasolla. Kun maakuntia ei ole, ei arviota voida tehdä. Ei-taloudellisuuden korostaminen valinnanvapauden yhteydessä on byrokraattista taktiikkaa. Samalla ei-taloudellisuus ajaa hallituksen nurkkaan. Kun kaiken aikaa sote-uudistuksessa on korostettu kustannuskäyrän nousun taittamista, merkitsee ei-taloudellisuus tämän tavoitteen osittaista vesittämistä. Poliitikoille ja julkiselle vallalle sote voi olla ei-taloudellista toimintaa, mutta valinnanvapauden myötä miljardien markkinoista pääsevät kilpailemaan myös yksityisen puolen yritykset. Niille sote on taloudellista toimintaa, kilpailua asiakkaista. Heitä tavoittelevat myös julkiset toimijat, jolloin niiden toimintaan ja talouteen vaikuttaa minkälaisen siivun asiakkaista yksityiset kahmaisevat. Yksityisten yritysten kannalta ei ole lainkaan yhdentekevää, että maakuntien liikelaitos nauttii konkurssisuojaa. Julkinen toimija, maakunnan liikelaitos, on myös hyvässä tilanteessa, sillä se saa sote-uudistuksessa laitteet ja välineet käyttöönsä kunnilta ilmaiseksi. Onko sekin ei-taloudellisuutta? Tilanne tuo ilmiselvää kilpailuetua yksityisiin yrityksiin nähden. Kuten eräs kunnanjohtaja toteaa, tästä seikasta ei ole suuremmin elämöity. Ilmeisesti julkinen sektori on hiljaa, suojatakseen kilpailuasemaansa. Voi kuitenkin ihmetellä, että yrittäjät eivät ole nostaneet asiaa esille. Onko niin, että avautuvia bisnesmahdollisuuksia, pääsyä hillopurkille, ei haluta vaarantaa?  EU:n mallioppilaana tunnettu Suomi kulkee sote-uudistuksen kanssa ohuella jäällä. Ei olisi yllätys, jos notifioimattomuudesta ja valtiontukikysymyksistä valitettaisiin. Kirjoittaja on Aamulehden…uutistoimittaja