Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Tampereen uusi yliopisto muuttaa vanhaan Lielahden kartanoon – Alueesta halutaan tehdä uuden ajan kaupunkielämän koelaboratorio

Tampereen Hiedanranta on kestävän kaupunkisuunnittelun koelaboratorio, jossa aluetta suunnitellaan yhteistyössä asukkaiden, tutkijoiden ja opiskelijoiden kanssa. Laboratorion keskipisteenä toimii Lielahden kartano, jonka Tampereen kaupunki osti Metsä Boardilta vanhan tehdasalueen yhteydessä vuonna 2014. Ensi syksynä Tampereen uuden yliopiston tutkijat ja opettajat järjestävät kartanossa kursseja, näyttelyitä ja tutkimusprojekteja. Tältä uusissa tiloissa näyttää: Hiedanrannassa työskentelee myös yrityksiä ja järjestöjä, jotka haluavat tehdä alueesta paremman paikan elää ja asua. Kartanon yläkerran aulassa on esimerkiksi vertikaaliviljelmä, jossa kasvaa mansikoita. –Täällä toimii monta keksijää, joilla on paljon hyviä ideoita, sosiaalipolitiikan professori Liisa Häikiö sanoo. Yliopiston käytössä tulee olemaan yhteensä kolme huonetta, keittiö ja neuvotteluhuone. Tutkijoille ja opiskelijoille Hiedanranta on ainutlaatuinen tilaisuus päästä suunnittelemaan tulevaisuuden kaupunkia puhtaalta pöydältä. –Tiedettä tehdään siellä, missä tapahtuu yhteiskunnallisesti kiinnostavia ilmiöitä. Työpöydän ääressä näitä asioita on hankala tutkia, ympäristöpolitiikan yliopiston lehtori Helena Leino sanoo. Kestäviä ratkaisuja Kestävän kaupunkisuunnittelun tavoitteena on luoda kaupungista elinympäristö, jossa ihmisten perustarpeet voidaan tyydyttää niin, että samalla turvataan myös tulevien sukupolvien tarpeet. Tämä tarkoittaa sitä, että liikkumiseen, asumiseen, syömiseen ja kuluttamiseen liittyvissä päätöksissä huomioidaan myös toimintojen aiheuttamat päästöt. Tutkijoiden mukaan kyse ei ole vain teknisten ratkaisujen keksimisestä, vaan siitä, miten nämä ratkaisut saadaan ihmisten käyttöön. –Jos tavoitteena on, että ilmastonmuutos pystytään pitämään aisoissa, meidän on pakko miettiä uudelleen monia tottumuksia, Häikiö sanoo. Yksi esimerkki tästä on yksityisautoilu. –Tarvitseeko jokaisen asukkaan omistaa oma auto, joka on kuitenkin suurimman osan ajasta käyttämättömänä vai olisiko järkevämpää, että taloyhtiö hankkisi muutaman auton, joita asukkaat voisivat käyttää yhdessä, Leino pohtii. Julkinen liikenne on olennainen osa toimivaa kaupunkia. Tampereen raitiotien toinen osuus kulkee Hiedanrannan kautta. Sen rakentaminen aloitetaan vuonna 2021. Hiedanrannan alueen kehitystyön arvioidaan valmistuvan vuoteen 2045 mennessä. Raitiovaunu on ensisijaisesti kulkuväline, mutta tutkijoiden mukaan sillä on oma tärkeä roolinsa myös kaupunkisuunnittelussa, koska ihmiset hakeutuvat asumaan hyvin kulkuyhteyksien ääreen. Teollisuusalueita asuinkäyttöön Tulevaisuudessa noin 80 prosenttia ihmisistä asuu kaupungeissa. Lisäksi kaupungeissa luodaan noin 90 prosenttia talouden kokonaistuotannosta. Maailmalla onkin käynnissä useita vastaavanlaisia kaupunkisuunnittelun projekteja, joissa korostuvat kiertotalous, jakamistalous ja omavaraisuus. –Euroopassa on paljon entisiä raskaan teollisuuden alueita, jotka ovat jääneet tyhjilleen, kun tuotanto on lakannut tai siirtynyt Aasiaan. Nyt kaupungit ovat muokkaamassa näitä alueita asumiskäyttöön, Leino kertoo. Esimerkkejä uudenlaisista kaupunginosista ovat muun muassa Helsingin Kalasatama, Jyväskylän Kangas, Amsterdamin De Ceuvel ja Hampurin HafenCity. Näissä monissa paikalliset yliopistot ovat olleet alusta asti mukana alueiden suunnittelussa. –Teollisuusyhteiskunnan raskaista rakenteista olisi siirryttävä kohti hajautetumpaa ja sekoittuneempaa yhteiskuntaa. Enää ei riitä, että työpaikat kaavoitetaan tänne ja asunnot tuonne, koska tulevaisuuden työ tehdään todennäköisesti samassa ympäristössä kuin asutaan, Häikiö sanoo. Monesti vanhoilla teollisuusalueilla on taakkanaan menneiden vuosien päästöt, joita tehtaat ovat aiheuttaneet. Hiedanrannassa veteen on aikoinaan päätynyt niin kutsuttua nollakuitua, joka on jäänyt yli metsäteollisuuden tuotannosta. Kuitu aiheuttaa kesällä hajuhaittoja ja estää järvessä uimisen. Tampereen teknillinen yliopisto on ollut mukana tutkimassa, miten järviveteen päätynyttä nollakuitua voisi kerätä ja hyödyntää uudelleen teollisuudessa. Kaupunki ei ole koskaan valmis Tampereen kaupungin suunnitelman mukaan Hiedanrantaa rakennetaan 25 000 asukkaalle, ja työpaikkoja luodaan yli 10 000 ihmiselle. Tuleva kaupunginosa koostuu kolmesta osa-alueesta: Tehdaskaupunkiin sijoittuvasta keskustasta, Järvikaupungista ja uudesta Lielahdesta. Hiedanrannassa on jo kahden vuoden ajan järjestetty yliopiston kursseja ja näyttelyitä. Opiskelijat ovat olleet yhteistyöstä innoissaan. –Hiedanrannassa on tarkoitus selvittää, mitkä asiat otetaan lähtökohdaksi, kun lähdetään rakentamaan uutta kaupunginosaa. Nyt kaupungit näyttävät siltä, että sieltä pitää päästä lomalla pois joko mökille tai ulkomaille, Häikiö sanoo. Tutkijoiden mukaan Hiedanrannan vilkas kansalaistoiminta ja erityisesti Kuivaamon alueella järjestettävät kulttuuritapahtumat ovat luoneet alueelle vahvan identiteetin, josta halutaan pitää kiinni myös alueen suunnittelussa. Yrittäjille ja järjestöille on haluttu tarjota edullisia vuokratiloja, sillä kalliit tilat rajoittavat toiminnan monipuolisuutta. –Huolena on, että alueen kehittämiseen osallistuneet ryhmät eivät pääse hyötymään työstään, jos kiinteistöjen hinnat nousevat niin korkeiksi, ettei heillä ole enää varaa asua ja toimia alueella. On tärkeää turvata toiminnan monimuotoisuus ja jatkuvuus, Leino sanoo. Syksyn aikana Lielahden kartanoon asennetaan yliopiston tietoverkko. Uudet tilat Lielahden kartanossa ovat väliaikainen ratkaisu. Syksyllä 2019 yliopisto muuttaa viereiseen Jukolan rakennukseen. Suunnittelutyötä on kuitenkin tarkoitus jatkaa vielä pitkään. –Mikään alue ei ole koskaan valmis, koska kaupunki elää ja kehittyy jatkuvasti, Leino sanoo. Lue myös: Tampereen Hiedanrantaa pidetään hyvänä paikkana pienyrityksille – Kuivaamon tulevaisuus on epävarma, koska tulevaisuudessa sen läpi voi kulkea ratikka Lue myös: Tampereen kolmelle korkeakoululle uusi kampus Hiedanrantaan – Toimintaa jo ensi vuonna Oikaisu 4.7.2018 klo 13.26: Artikkelin kolmannen kuvan kuvatekstistä sai ensin virheellisesti käsityksen, että kuvassa näkyvään huoneeseen tulisi yliopiston toimintoja. Kuvan huone on kuitenkin galleriakäytössä. Hiedanrannan suunnittelu aloitettiin vuonna 2016 kansainvälisellä ideakilpailulla. Tuomaristo valitsi kilpailun voittajiksi kaksi ehdotusta, joiden pohjalta jatketaan alueen suunnittelua. Jo ennen ideakilpailua kaupunginosan tavoitteita kehitettiin asukkaiden ja yritysten kanssa eri tapahtumissa Hiedanrannassa. Yleissuunnitelman laatiminen alkoi keväällä 2017 yhdessä kaupunkilaisten kanssa ideakilpailun jatkoilla. Kaikille avoimissa työpajoissa kehitettiin muun muassa kortteleita, asumista, yhteisöllisyyttä ja työn tekemisen uusia tapoja tulevaisuuden kaupungissa. Yleissuunnitelman ensimmäinen vaihe, rakennesuunnitelma, hyväksyttiin kaupunginhallituksessa joulukuussa 2017. Yleissuunnitelma valmistuu syksyllä 2018, jonka jälkeen aloitetaan asemakaavoitus. Ensimmäisen vaiheen asemakaava on valmis arviolta vuonna 2019. Hiedanrannan rakentaminen käynnistyy 2020-luvun alussa. Raitiotietä rakennetaan vuosina 2021–2024. Koko alueen kehitystyön arvioidaan valmistuvan vuoteen 2045 mennessä. Tampereen kaupungin elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johtaja Teppo Rantanen , missä vaiheessa Hiedanrannan suunnittelu on? –Suunnitelmat ovat vielä alkuvaiheessa. Alueen yleissuunnitelman on määrä valmistua syksyllä ja sen jälkeen alkaa kaavoitus. Lupaprosessi ratikan vaatimasta rannan täyttötyöstä on käynnissä ja vastaukset pitäisi saada muutaman viikon sisään. Hiedanrantaa kehitetään yhdessä Tampereen korkeakoulujen kanssa. Mitä tällä yhteistyöllä haetaan? –On tärkeä päästä hyödyntämään Tampereen korkeakoulujen osaamista heti alusta alkaen. Näin saamme mukaan tutkittua tietoa siitä, miten voimme tehdä Hiedanrannasta maailman älykkäimmän kaupunginosan. Myös Tampereen seudun ammattiopisto Tredu on mukana suunnittelussa. Mitä älykäs kaupunki tarkoittaa? Älykäs kaupunki suunnitellaan asukas edellä. Kaupungissa hyödynnetään teknologiaa, joka liittyy rakenteisiin, liikenteeseen ja kommunikaatioon. Hiedanrannan suunnittelussa on alusta asti mukana esimerkiksi 5G-verkot, älykkäät talot sekä autonomiset ajoneuvot. Tiivistettynä älykäs kaupunki tarkoittaa sellaisia asumisen ratkaisuja, jotka teknologian avulla mahdollistavat paremman elämän. Miten Tampere3 näkyy Hiedanrannassa? Tampereen uusi yliopisto aloittaa ensi vuoden alussa ja Hiedanrannassa on mukana yksiköitä kaikista korkeakouluista. Alueen suunnittelussa hyödynnetään poikkitieteellisiä kursseja ja ohjelmia. Tuntuu siltä, että korkeakoulujen hallinnollinen yhdistäminen on ollut takkuista, mutta sisällöllisesti yhteistyö on edennyt jo paljon pidemälle.