Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Uusi keksintö on kuin suojainen uimapoukama – sinne pääsy vaatii pölyisiä erehdyksiä

1. Mistä tunnistaa tulevan digitaalisen menestystarinan? Ei mistään. Onnistunut tuote tai palvelu näyttää jälkeenpäin ilmeiseltä, mutta etukäteen lähinnä tuskaiselta. Tutut asiat tuntuvat mukavilta ja turvallisilta, uudet taas usein nahkeilta. Mitä suurempaa menestystä haetaan, sitä oudompi ja savisempi tie. Ei sellaisia mahdollisuuksia ole olemassa, jotka näyttävät huikeilta jo ennen sinnikästä yrittämistä. Muutenhan ne olisi jo tehty. Uusi keksintö on kuin Välimeren rannikolla sijaitseva suojainen uimapoukama kallioseinämien sylissä. Sinne johtaa ylhäällä kiemurtelevalta autotieltä pieni polku alas jyrkännettä. Kun poukaman on kerran löytänyt, polkua pitkin on helppo kulkea tielle ja takaisin. Autotieltä sen sijaan on lähes mahdotonta löytää poukamaa: merkitsemätön polku lähtee vaatimattomasta mutkasta keskeltä pusikkoa, jollaisia on kilometrin matkalla sata. Vaaditaan sinnikästä koluamista ja pölyisiä erehdyksiä. 2. Digitalisaatiota myydään mammuteilla mutta digitalisaatio on pieniä askelia. Digitalisaation ja tekoälyn mahdollisuuksia havainnollistetaan valtavilla, maailmanlaajuisilla projekteilla. Uber mullisti taksin tilaamisen, Amazon poistaa tarpeen käydä fyysisesti kaupassa, Spotify tuo ulottuvillemme melkein kaikki maailman levyt, Apple pay korvaa käteisen rahan ja luottokortin. Nämä kaikki ovat mullistavia palveluita, mutta entä Tainan tilitoimisto Oy ja sata tuhatta muuta suomalaista yritystä, jotka miettivät mahdollisuuksiaan digitaalisen ajan toimijana? Kannattaako niiden yrittää keksiä uutta Paypal-verkkomaksujärjestelmää? Vastaus on ei. Niiden kannattaa digitaalistaa ja automatisoida ydintoimintaansa ja myös sen tylsiä, pieniä rutiineja, jotta niiden ihmiset voivat viettää enemmän aikaa asiakkaiden luona myyden ja palvellen. Automatisoitu laskunkäsittely ei kuulosta järin seksikkäältä ponnistukselta mutta voi mullistaa yhden yrityksen. 3. Paraskin digitaalinen palvelu pitää markkinoida. Markkinointi tekee tuotteen rakastettavaksi ja luo halun ostaa, sitten myynti myy. Sekä tuotekehitys että markkinointi ovat kasvun edellytyksiä, mutta Suomessa markkinointia yhä vieläkin pidetään kuluna eikä investointina, jollainen se oikeasti on. Julkinen tuki havainnollistaa asian: ei ole niin epätoivoista hilavitkutinta, että sille ei saisi julkista tuotekehitysrahaa eikä niin loistavaa tuotetta, että sille saisi markkinointirahaa. 4. Palvelumuotoilunkin pitää edetä asvalttitieltä poukamaan eikä toisin päin. Tämä vaatii paljon tavoitteellista toisen asemaan asettumista. Uuden palvelun käyttäjä törmää ensimmäisenä yksityiskohtiin kuten nappuloiden tai kylttien sanoihin, mutta ohjelmiston tekijä miettii niitä usein viimeiseksi, siinä vaiheessa, kun projekti on jo siirtynyt ominaisuusvetoisesta aikatauluvetoiseksi eli kun valmistumispäivämäärällä on enemmän merkitystä kuin käytettävyydellä. Uimapoukamassa toimintaansa aloitteleva rantakahvilan pitäjä on niin keskittynyt baaritiskinsä ja lepotuolikenttänsä toimivuuteen, että hän unohtaa pikku yksityiskohdan eli polun yläpäässä olevan opasteen, jota ilman asiakas ei löydä koko kahvilaa. Helsingin metron opasteet uusittiin taannoin, ja esimerkiksi rautatieaseman uloskäynnit merkittiin huvittavasti ”Ulos M–N, P–R, S”. Helsingin kaupungin liikennelaitos selitti, että mystiset kirjainyhdistelmät avautuvat, kunhan ensin katsoo metrolaiturin seinään kiinnitettyä karttaa, josta kätketty logiikka avautuu. Tampereella ja monissa muissa kaupungeissa linja-auton käyttäjän pitää tietää, että bussien keulassa yleensä ei lue haluttu matkakohde vaan linjan päätepysäkki. Kirjoittaja on Aamulehden vastaava päätoimittaja.