Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Kutsu spede kohukonsultiksi ja järjestä pikakohu, josta hyötyy kiistan kumpikin osapuoli

Muistatteko, kuka on Aki Ruotsala ? Ei se mitään. Onhan siitä jo yli viikko aikaa. Siitä, kun hän oli muutaman tunnin verran Suomen tunnetuin, tai ainakin puhutuin ihminen. Ruotsala on Pori Jazzin toimitusjohtajaksi valittu ja ennen tehtävän aloittamista potkut saanut henkilö, joka on sanonut julkisesti, ettei homoja ole olemassa mutta homoutta on. Hänen tapauksensa oli todellinen pikakohu, josta oli ilmeistä hyötyä jupakan kummallekin osapuolelle. Jazzjuhla keräsi kiitosta nopeasta reagoimisesta ja syrjimättömyyden korostamisesta. Useimmat unohtivat Ruotsalan nimen jo seuraavana päivänä. Mutta he, jotka tunsivat miehen kokeneen vääryyttä, todennäköisesti muistavat sen pitkään. Ruotsala on poliitikko. Hän voi hyvinkin olla ehdokkaana ainakin joissain ensi vuonna pidettävistä kolmista yleisistä vaaleista. Konservatiivisia arvoja ajavaa ehdokasta itselleen hakeva äänestäjä tunnistaa kuvan ja nimen nähdessään, että tuossahan on se kaveri, jolta "suvakit halusivat viedä sanan- ja uskonnonvapauden". En silti usko, että kohu oli ennalta suunniteltu ja sovittu. Ei Suomessa varmaankaan niin taitavia viestintä- ja konsulttitoimistoja ole. Sen sijaan uskon, että jokunenkin alan ammattilainen saattaa jo miettiä tämän esimerkin pohjalta jatkostrategioita: olisiko kaikkia asianosaisia hyödyttävän pikasomekohun konsepti tuotteistettavissa? Vähän samanlaisia epäilyjä heräsi myös viime viikonvaihteen puoluekokouksista. Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä kohautti sanomalla sotesta, että "viedään tämä nyt vaan bolshevistisella rauhallisuudella maaliin". Jos se oli syötti, somekalat ainakin tarttuivat siihen. Epäselväksi jäi vain se, mistä asiasta kommentaattorien huomio haluttiin ohjata sivuun? Oliko se Yleisradion MOT -ohjelman paljastama uutinen siitä, että keskustataustaisen Nuorisosäätiön miljoonia on haihtunut Viroon ja poliisi selvittää säätiön entisten johtajien tekemisiä. Suhtautuukohan Sipilä tähänkin uutiseen bolshevistisella rauhallisuudella? Entisessä Neuvostoliitossa, jossa bolshevismia yritettiin toteuttaa käytännön tasolla, oli kaikki tärkeä saatavissa vain mustasta pörssistä. Huumorikin. Huumorin mustan pörssin keihäänkärkenä toimivat Radio Jerevan -vitsit. Yksi niistä meni näin: "Meiltä kysytään, miksei kaupoissa ole kalaa. Me vastaamme: siksi, etteivät ihmiset huomaisi lihapulaa." Suunniteltujen kohujen oppeja on siis toteutettu ennenkin. Kapitalistisessa lännessä valtionpää saattoi aloittaa sodan jotain kaukaista pikkuvaltiota vastaan vain viedäkseen mediahuomion omalta seksiskandaaliltaan. Suomestakin löytyy esimerkkejä ennakkoon tarkasti paperille piirretyistä sensaatioista. Yksi koettiin jo kauan ennen sosiaalisen median kulta-aikaa. Suomessa toiminut Hyvä ystävä -ravintolaketju lanseerasi vuonna 1995 ulkomainoskampanjan, jossa Maataloustuottajien keskusliiton MTK:n entisen puheenjohtajan kasvokuvan lisäksi komeili teksti: "Onneksi tämä mies ei hinnoittele meillä". Kuluttajaviranomaiset puuttuivat markkinointiin heti. Ja parin päivän päästä julisteet oli korvattu uusilla, joissa oli iso ruksi kuvan ja tekstin tilalla. Helsingin Sanomien taloustoimitus haistoi palaneen käryä ja soitti kampanjan toteuttajille. "Oliko tämä kaikki etukäteen suunniteltua", kuului toimittajan kysymys. Vastaus oli aseistariisuva: "Kyllä oli. Myös tämä sinun puhelinsoittosi ja juttusi, jota teet, oli suunniteltu etukäteen." Spede Pasanen perusti sketseissään Juhlimme puolestanne -yhtiön sekä valmismatkatoimiston, josta sai satasella pullon paikallista viinaa ja postikortit. Koska oikeasti tehdystä etelänreissustakaan ei jäänyt muuta muistiin tai muistoksi. Jos Spede eläisi vielä, hänellä olisi taatusti kohukonsulttisketsi jo valmiina. Eikä se olisi hauska, koska se olisi aivan liian todentuntuinen.