Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Puhe johdonmukaisuudesta on komiikkaa: oikeasti pallopelit ja historia keikkuvat kyhäelmän päällä

Puolalaisen elokuvaohjaajan Krzysztof Kieślowskin elokuva Sattuman kauppaa on hämmentävä teos. Witek-nimisen lääketieteen opiskelijan elämä haarautuu kolmeen suuntaan vain sen mukaan, mitä hänelle tapahtuu asemalaiturilla. Yhdessä versiossa hän ehtii junaan ja ajautuu puoluekaaderiksi. Toisessa hän päätyy katolisen järjestön aktiiviksi, kun on ensin myöhästynyt kyydistä ja törmännyt asemalaiturilla rautatievirkailijaan. Kolmannessa versiossa hän on vain ehtimättä junaan ilman kommelluksia. Lääkärinä hän välttelee moraalisia kannanottoja kunnes lopulta kuolee lento-onnettomuudessa. Kieślowski ei ollut tyytyväinen teokseensa, vaan piti sitä ainoastaan hyvänä ideana. Kuitenkin katselin filmin halukkaasti tulevia jalkapallokisoja pohdiskellen. Jalkapallolähetysten kommentaattorit ovat koomisia hahmoja. He näkevät otteluiden tuloksissa suurtakin johdonmukaisuutta, vaikka suurelta osin jalkapallo on silkkaa sattumaa. Jokaisen pelaajan jokainen syöttösuunnan valinta johtaa aivan erilaisiin maailmoihin. Vedonlyöntitulosten analyysi on osoittanut, että jalkapallo eroaa ennustettavuudeltaan ratkaisevasti käsipallosta, amerikkalaisesta jalkapallosta, baseballista ja koripallosta. Jalkapallossa suosikki voittaa harvimmin, ja vain hieman yli puolet otteluista päättyy ennakkosuosikin voittoon. Heinäkuun puolivälissä MM-kisojen lopputuloksia selitetään huippupelaajien taituruudella ja valmentajien neroudella. Yhtä päteviä selityksiä saisi tietyistä sattumuksista: jokin laukaus osui maalitolppaan juuri ne ratkaisevat kaksi väärää millimetriä, minkä vuoksi pallo jäi pyörimään maaliviivalle eikä mennyt hyväksytysti maaliin saakka. Ei vain jalkapallo-ottelu, vaan koko historia on kyhäelmä, joka rakentuu sattumanvaraisten tapahtumien pohjalle. Olisimme toisenlaisessa maailmassa, jos erään Franziska Hitlerin kuoltua tuberkuloosiin leskimies ei olisi mennyt piispan erityisluvalla naimisiin serkkunsa kanssa, josta tuli erään Adolfin äiti. Loputtomiin tätä elämänkäänteillä spekulointia ei voi jatkaa. Mahdollisuuksien lukuisuus alkaa pyörryttää kuin tähtitaivaan tuijottelu. Ajatusten sekasortoa voi hallita niputtamalla moninaisuutta sopivien käsitteiden alle. Joku puhuu kohtalosta, vaikka tämä sana on metallisen kylmä. Sen sijasta voidaan käyttää ilmauksia (t)säkä, (t)sägä, onni, epäonni, tuuri, mäihä tai sattuma. Ne valittuaan ei tarvitse ottaa kantaa elämän perusluonteeseen. Omasta puolestani suosin Johdatusta. Se on lämmin sana, tarkoitusta täynnä. Tosin jalkapalloon en sitä sotke. Kirjoittaja on rovasti.