Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Keräsimme yhteen juhannuksen säätilastot Tampereelta vuodesta 1961 lähtien – Näyttää siltä, että keskikesän juhlaa vietetään samanlaisessa säässä kuin 50 vuotta sitten

Muistin virkistämiseksi: viime juhannusaattona Tampereella oli alimmillaan 5,8 astetta lämmintä ja ylimmillään vain 14,5. Juhannuspäivänä elohopea jaksoi ylimmillään kivuta 17,5 asteeseen, ja vettä satoi yhdeksän millimetriä. Ei ole kovin kaukaa haettua, että nimenomaan keskikesän juhlan sää kiinnostaa suomalaisia kaikista juhlapyhistä eniten. Niinpä keräsimme yhteen kaikki juhannusaaton ja -päivän lämpötilat ja sademäärät Tampereelta vuodesta 1961 lähtien. Sitten tähän vuoteen. Pitkä lämmin ja kuiva kausi on päättymässä. Tämän hetken ennusteen perusteella näyttää siltä, että tuleva juhannus on säältään kuin vuonna 1967. Ilmatieteen laitoksen päivystävä meteorologi Ville Siiskonen muistuttaa ennen ennusteen antamista, että niihin liittyy vielä paljon epävarmuutta. Tässä se kuitenkin on. –Pirkanmaan alue näyttää tällä hetkellä siltä, että koko juhannusviikonlopun olisi epävakaista ja viileää, Siiskonen sanoo. Mitä tarkoittaa viileää? –Viileää tarkoittaa tämän ennusteen mukaan sitä, että päivällä lämpötila kipuaisi 13–17 asteen tuntumaan, jopa alemmas. Yöllä lämpötila sitten laskisi, Siiskonen luettelee madonlukuja. Vuonna 1967 juhannusaaton alin lämpötila oli 8,2 astetta ja ylin 15,8. Sadetta kertyi 5,2 millimetriä. Saman vuoden juhannuspäivän alin lämpötila 7,4 astetta ja ylin 14,3. –On kuitenkin huomioitava, että mikäli Suomen yli pääsee liikkumaan korkeapaineen selänne päiväksi tai pariksi, se voisi tarkoittaa, että olisi poutaista ja vähäsateisempaa. Vielä ei voida sanoa varmaksi, Siiskonen lohduttaa. Tyypillisesti Pirkanmaalla on juhannusviikolla ollut noin 20 asteen lämpötiloja, paitsi viime vuoden katastrofijuhannuksena. Matalapaine luo epävarmuutta Ennustettavuus pidemmälle aikavälille on varmempaa tilanteessa, jossa Suomen yllä tai lähellä on korkeapaineen alue. Näin oli esimerkiksi nyt toukokuun aikana. Pitkä poutainen ja kuiva jakso oli laajan korkeapaineen alueen seurausta. Siiskosen mukaan 5–6 päivän päähän ennustaminen on tällaisissa tilanteissa varmempaa, kun säätyypin voidaan todeta jatkuvan samanlaisena. Nyt Suomen liepeillä liikkuu matalapaineen alueita. Se tuo ennustamiseen enemmän epävarmuutta. –Se, miten matalapaine näyttäytyy meille, riippuu paljon siitä, mitkä reitit alueet valitsevat, Siiskonen sanoo. Mökeille menijät ja vaikka festivaaleilla kävijät alkavat tarkkailla juhannussäätä jo pari viikkoa ennen varsinaista juhlaa. –Siksi voi tuntua, että ennusteet vaihtelevat paljon, sillä niin ne vaihtelevatkin. Yhtä hyvin voisi valita satunnaisen päivän, vaikka 14. syyskuuta, ja tarkastella siihen liittyviä ennusteita pari viikkoa aiemmin. Yhtä paljon nekin muuttuvat, Siiskonen toteaa. Kesä ei maksatuta helteistä toukokuuta Milloin se perinteinen Suomen kesä alkaa? Perinteisellä Suomen kesällä tarkoitetaan tässä yhteydessä alhaisia lämpötiloja ja paljon vesisadetta. Toukokuun ja kesäkuun alkuviikkojen helteinen ja kuiva sää on saanut ihmiset epäileväisiksi loppukesän suhteen. –Ei se mene niin, että kesä ikään kuin tasapainottaisi itsensä lämmön ja sateiden suhteen, Siiskonen naurahtaa. Esimerkiksi viime vuonna kesä-elokuut olivat aina jossain päin Suomea tavanomaista viileämpiä kuukausia. Varsinaista helleaaltoa ei koettu missään vaiheessa. –Se mitä viime tai tämän kuukauden aikana on, ei määrittele koko kesää, Siiskonen muistuttaa.