Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

EKP:n nosti inflaatioennustettaan – Suomi muuta Eurooppaa herkemmässä asemassa korkojen noustessa

EKP nosti tänään inflaatioennustettaan kuluvalle vuodelle ja ensi vuodelle 1,4 prosentista 1,7 prosenttiin. Vuodelle 2020 EKP näkee inflaation edelleen 1,7 prosentissa. Osto-ohjelman päättämisestä tänään tiedottaneen Euroopan keskuspankin EKP:n pääjohtaja Mario Draghi puhui torstaina tiedotustilaisuudessa Latvian pääkaupungissa Riiassa. EKP:n Draghin mukaan inflaationäkymiä on nostettu pääosin kalliimman raakaöljyn takia. EKP:n perustehtävänä on hintavakauden turvaaminen ja tavoitteena hieman alle kahden prosentin inflaatiovauhti. Hintojen nousu oli Eurostatin ennakkotietojen mukaan toukokuussa jo 1,9 prosenttia. Vaikka takamatkalla on oltu pitkään, inflaation suunnan arvioidaan nyt etenevän kohti tavoitetta. Ei vielä päätöksiä korkojen nostosta Draghin mukaan pohjainflaatio pysyy yleisesti ottaen vaisuna. Se kuitenkin nousee asteittain keskipitkällä aikavälillä. Inflaatiota hillitään korkoja nostamalla. Siksi inflaatiotahdin kiihtyminen tuo koronnostoa lähemmäs. Draghin näkemyksen mukaan talouden vahva perusvire ei ole muuttunut. Hän ei kuitenkaan halua aliarvioida riskejä, joita kohdistuu näkymiin. Riskeihin lukeutuu muun muassa kauppasodan uhka. EKP:n kiristystoimien näkymään liittyvää epävarmuutta on myös lisännyt euroalueelta kevään ja kesän edetessä saadut odotettua heikommat talousluvut. Draghin mukaan neuvosto ei keskustellut tämänpäiväisessä kokouksessaan tarkasta ajankohdasta, jolloin korkoja nostetaan. Neuvosto: Ohjauskorkotaso säilymässä vielä vuoden Päätöstiedotteessaan EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla ainakin vuoden 2019 kesän ajan. Tämän tarkempaa tietoa keskuspankki ei toistaiseksi antanut. Euroopan keskuspankki piti odotetusti korkonsa ennallaan. Ohjauskorko on 0,00 prosenttia, talletuskorko -0,40 prosenttia ja maksuvalmiusluoton korko 0,25 prosenttia. Lainaosto-ohjelman kuukausitavoite on 30 miljardissa eurossa syyskuuhun 2018. EKP puolitti ohjelman viime lokakuussa. EKP:n mukaan ohjelmaa jatketaan syyskuun loppuun. Loka-joulukuussa ohjelma jatkuu 15 miljardilla eurolla kuukaudessa. Tämän jälkeen osto-ohjelma päättyy. Draghin mukaan päätökset tehtiin neuvostossa yksimielisesti. "Korkojen nousu lyö Suomessa läpi muita maita nopeammin" Elvytystoimien loppuminen ja markkinoiden odotus koronnostojen alkamisesta todennäköisesti nostavat korkoja jo ennen ensimmäistä varsinaista koronnostoa. Suomessa yleisimmin käytetty asuntolainojen viitekorko on 12 kuukauden euribor. Vaihtuvakorkoisten lainojen osuus asuntolainoissa on suomessa euroalueen kärjessä, joten korkojen nousu lyö läpi muita maita nopeammin, Nordean pääanalyytikko Jan von Gerich totesi aiemmin tällä viikolla blogissaan. Korkojen nousutrendi näkyisi myös Suomen valtionlainojen koroissa ja sitä kautta valtion lainanhoitokuluissa. Tällä hetkellä Suomen kymmenvuotisen lainan korko liikkuu noin 0,72 prosentissa. Suomen herkkyyttä lisää talouden avoimuus Suomen herkkyyttä lisää von Gerichin mukaan myös maan talouden avoimuus: euroalueen kasvunäkymien heikentyminen esimerkiksi Italiasta johtuvan epävarmuuden takia löisi Suomeen kovaa vientisektorin kautta. Italiaan liittyy euroalueen suurimmat riskit, vaikka akuutti tilanne maan politiikassa ja valtion lainakoroissa on rauhoittunut kuun vaihteen markkinaheilunnasta. "Velkakirjaostojen lopettaminen kasvattaa Italiaan liittyviä riskejä huomattavasti, sillä EKP:n poistuessa Italian velkakirjamarkkinoilta häviää merkittävä vakauttaja: markkinaluottamus voidaan tämän jälkeen menettää helpommin" , von Gerich totesi. Draghin mukaan Italian riski on euroalueella hallittavissa. Paikallisen markkinaturbulenssin tartuntariski on hänen mukaansa vähäinen. Draghi julisti vuonna 2012 EKP:n tekevän kaiken voitavansa pelastaakseen yhteisvaluutta euron. Tänään pääjohtaja tunnusti seisovansa yhä tämän lupauksen takana.