Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Mitä tekisit, jos sinulla olisi ylimääräinen satanen? – Tutkimuksen mukaan suomalainen varautuu yllättäviin menoihin, vaikka tileillä on jo liikaa rahaa

Jos lompakkoosi jäisi ylimääräinen satanen joka kuukausi, mitä tekisit sillä? Kysymykseen vastasi 16 000 pohjoismaalaista ja yli 3 000 suomalaista Danske Bankin tutkimuksessa . Pohjoismaissa 41 prosenttia ja Suomessa peräti 46 prosenttia asukkaista säästäisi rahan pahan päivän varalle. Pohjois-Suomessa summan laittaisi "sukan varteen" 42 prosenttia vastaajista. Danske Bankin ekonomisti Jukka Appelqvist pitää lukuja erittäin korkeina. Hänen mielestään tämä ei ole järkevintä mahdollista taloudenhoitoa. –Itse näkisin paljon mieluummin, että raha sijoitettaisiin. Suomalaisilla on keskimäärin aivan liikaa rahaa käyttötileillä, hän sanoo. (Juttu jatkuu grafiikan jälkeen.) Suomalaisilla matalakorkoisilla tileillä makaa 60–85 miljardia euroa "laiskaa" rahaa, joka ei käytännössä tuota. Toki se on hyvin epätasaisesti jakautunut: joillakin rahaa ei ole lainkaan ja joillakin sitä on selvästi enemmän. –Ihmisellä pitää olla jonkinlainen käteispuskuri, mutta monella suomalaisella olisi mahdollisuus sijoittaa paljon nykyistä enemmän, Appelqvist sanoo. Vastauksista käy ilmi, että suomalaiset, erityisesti pohjoissuomalaiset, ovat hivenen muita pohjoismaalaisia innokkaampia sijoittamaan, kun taas muissa pohjoismaissa käytettäisiin raha eläkepotin kartuttamiseen. –Näen, että kyse on samasta sijoitustoiminnasta. Suomessa lakisääteinen työeläkejärjestelmä on paljon laajempi kuin muissa Pohjoismaissa, Appelqvist sanoo. Danske Bankin tutkimuksen mukaan suomalaisilla on matalampi taloudellinen mielenrauha kuin muilla pohjoismaalaisilla. Suomessa indeksi jää 6,1:een, kun muissa Pohjoismaissa indeksi on noin 6,5. Suomalaisten keskuudessa tulojen rooli taloudellisen mielenrauhan osana on merkittävämpi kuin muissa Pohjoismaissa. Kolme viidennestä kokee, että suuremmat tulot lisäisivät heidän luottamusta omaan talouteensa, kun muissa Pohjoismaissa vastaava luku on 55 prosenttia. Säästämisen ja sijoittamisen rooli on pienempi Suomessa kuin muissa Pohjoismaissa. Danske Bankin näkemyksen mukaan taloudellista luottamusta kannattaisi rakentaa aiempaa enemmän sijoitusten varaan. Suomalaisista yli puolet kertoo, etteivät he sijoita, koska heillä ei ole ylimääräistä rahaa. Suomalaisista 36 prosenttia sijoittaa ylimääräisiä säästöjään. Sijoittamisen jättävät väliin useammin naiset kuin miehet, useammin pelkän peruskoulun suorittaneet kuin ammatillisen tai korkeakoulutasoisen tutkinnon suorittaneet. Alueellisia eroja taloudellisessa mielenrauhassa on Suomen sisällä melko vähän, kertoo Danske Bankin Rovaniemen konttorinjohtaja Janne Sandgren . –Koko Suomessa 26 prosenttia suhtautuu suuressa tai erittäin suuressa määrin luottavaisesti omaan taloudelliseen tilanteeseen. Pohjois-Suomessa luku on 25 prosenttia. Tuloerot näkyvät myös tässä asiassa. Samaan aikaan 28 prosenttia itä- ja pohjoissuomalaisista on vähintään viikoittain huolissaan siitä, riittävätkö rahat kaikkeen tarvittavaan. Se on valtakunnallista tasoa (29 prosenttia). Pohjois-Suomessa ollaan myös muuta maata huolestuneempia siitä, pysyykö työpaikka. Ikä vaikuttaa luottamukseen paljon enemmän kuin asuinpaikka. 35–54-vuotiaat ovat vähiten luottavaisia nykyiseen taloudelliseen tilanteeseensa. Ruuhkavuosia viettävät kokevat usein, että oma talousluottamus on heikompaa kuin muilla saman ikäisillä. –Keskimäärin tämä tuskin pitää paikkaansa, mutta ilmeisesti uratoiveiden ja perhe-elämän ristipaineessa arvio värittyy turhankin synkäksi, Appelqvist sanoo. Suomalaiset ovat eniten huolissaan vakavasta sairaudesta (43 prosenttia huolissaan), henkilökohtaisesta taloudestaan (40 prosenttia) ja työstään (30 prosenttia). Naisista 38 prosenttia ei juuri luota taloudelliseen tilanteeseensa, kun miehillä tämä osuus on 26 prosenttia. Danske Bank nostaa tämän vuoden talouskasvuennustetta, se kertoi tiistaina. Pankin ekonomistit ennustivat aikaisemmin tälle vuodelle 2,4 prosentin kasvua, mutta ennuste nousee nyt 2,7 prosenttiin. Ensi vuoden ennuste pysyy ennallaan 2,0 prosentissa. Suomenkin hyvää talouskehitystä uhkaa kansainvälisen talouden epävarmuus. Maailmantaloudessa viime vuosi oli paras pitkään aikaan ja kasvua tuli kaikilta keskeisiltä talousalueilta. Nyt edelleen pääosin positiivista taloustilannetta heikentää kauppasodan uhka ja Euroopassa Italian uuden hallituksen aiheuttama epävarmuus.