Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Äärimmäinen kuivuus piinaa Pohjoismaita ja otimme selvää, mistä ilmiö johtuu – Säätyyppi voi ääritapauksissa jatkua jopa kuukausia

Miksi Suomessa on juuri nyt näin kuivaa, Helsingin yliopiston Ilmakehätieteiden keskuksen yliopistonlehtori Jouni Räsänen? –Tässä on taustalla se, että Suomen ja Etelä-Norjan välisellä alueella on hyvin sitkeä korkeapaine, joka on paikoillaan. Matalapaineet ja sateet ovat kiertäneet korkeapaineen pohjoispuolelta. Kun Suomessa on satanut, sateet ovat tulleet lähinnä Lappiin. Mitkä tekijät ovat pitäneet korkeapaineen paikoillaan? –On ominaista, että tällainen säätyyppi hyvin usein jatkuu useita viikkoja, ja ääritapauksissa jopa kuukausia. Toisaalta ilmakehällä on ominaisuus, että vaihtelu on satunnaista, eli tapahtuu asioita, joilla ei varsinaisesti ole ulkoista syytä. Kuinka poikkeuksellinen kuivuus on tällä hetkellä? –Kyllä tämä on aika harvinaista. Helsingissä tämä äärimmäisen kuiva jakso on alkanut 4. toukokuuta. Siitä lähtien on satanut vain 0,4 millimetriä. Koko 1800-luvun puolivälissä alkavassa säähavaintosarjassa on vain yksi yhtä pitkä jakso, jolloin on satanut vielä vähemmän. Kuinka laajalle alueelle ilmiö vaikuttaa? –Etelä-Norjassa on ollut yhtä lailla kuivaa, ja vielä lämpimämpääkin. Korkeapaine on vaikuttanut myös Etelä-Ruotsissa, ja aika laajasti myös Keski-Euroopan pohjoisosissa. Onko ilmastonmuutoksella tekemistä tämänhetkisten sääilmiöiden kanssa? –Se on vielä suhteellisen spekulatiivista. Sinänsä tällaisten pitkien sateettomien jaksojen pituudessa ei pitäisi tapahtua mitään kovin suurta muutosta kumpaankaan suuntaan. Toisaalta lämpötilat nousevat, mikä tarkoittaa, että sateettomuuden vaikutukset luonnossa ovat hiukkasen rajumpia. Maasto kuivuu nopeammin. Miten ilmastonmuutoksen arvellaan vaikuttavan Suomeen tulevaisuudessa? –Lämpötilan nousun vuoksi myös lumet sulavat aikaisemmin, jolloin lumien sulamisesta tuleva vesi poistuu maaperästä aikaisemmin keväällä. Tämä voi pahentaa kuivuuden riskiä keväällä. Tämä etenee vähitellen. Lämpötilan muutokset tulevat näkyviin jo muutamassa kymmenessä vuodessa, mutta maaperän kuivuudessa muutos alkaa olla merkittävä ehkä 50 vuodessa. Kuinka kaukaa voidaan hakea selityksiä Suomen sääilmiöille? –Periaatteessa se, mitä tapahtuu Afrikassa, voi vaikuttaa Suomeenkin. Tyypillisemmin vaikutusta on sillä, millaista matalapainetoimintaa on Atlantin valtamerellä. Ja jos jatketaan vielä pidemmälle, niin silläkin voi olla vaikutusta, mitä tapahtuu trooppisella Tyynellä valtamerellä ja jopa Intian valtamerellä. Voitko kertoa jonkun esimerkin, jolloin valtameret vaikuttavat Suomen säätiloihin? –Minulla ei ole esimerkkiä kesäajalta. Talvisaikaan, kun itäinen Tyynimeri on lämmin, eli on El Niño -ilmiö, niin silloin Suomessa on keskimääräistä kylmempää. Tämä taas johtuu siitä, että Pohjois-Atlantin matalapaineet kulkevat keskimääräistä eteläisempää reittiä, jolloin Atlantilta ei tule niin paljon lämmintä ja kosteaa ilmaa Pohjois-Eurooppaan. Millainen sää olisi, jos vastaava korkeapaine jumittuisi Suomen ylle talvella? –Talvisaikaan olisi kuivaa, mutta keskimääräistä kylmempää, kun Atlantilta ei pääsisi ilmaa tänne Pohjois-Eurooppaan. Kun talvella kun ei ole auringon säteilyä, manner pyrkisi jäähtymään. Tampereella satoi 4.5.–10.6 välisenä aikana vain yhtenä päivänä. Kesäkuun 6. päivä Tampereella mitattiin Härmälän mittauspisteessä 0,9 mm sademäärä. Helsingissä on satanut samana ajanjaksona 0,4 millimetriä. Helsingissä on mitattu sademääriä 1800-luvun puolivälistä lähtien. Samana ajanjaksona on ollut vain kerran kuivempaa kuin tänä vuonna. Tampereella sataa toukokuussa keskimäärin 41 millimetriä. Lähde: Ilmatieteen laitos Koko 1800-luvun puolivälissä alkavassa havaintosarjassa on vain yksi yhtä pitkä jakso, jolloin on satanut vielä vähemmän. Jouni Räsänen yliopistonlehtori, Helsingin yliopisto