Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Jättiyhtiö Neste uskoo polttoaineiden tarpeen kasvuun raskaassa liikenteessä – Tutkija: "Ajomatkoista tulisi akkukäyttöisinä ihan naurettavan lyhyet"

Vihreää putkirykelmää on mahdotonta olla huomaamatta. Putkisto reunustaa autoteitä ja puikkelehtii pitkin Kilpilahden teollisuusaluetta, ohi Kilpilahden voimalaitoksen, palokunnan ja suurten tuotantolaitosten. Yli 5 000 kilometriä pitkä putkien verkosto muodostaa Kilpilahden teollisuusalueella Porvoossa eräänlaisen verisuoniston, joka yhdistää Pohjoismaiden mittapuussa valtavan öljynjalostusalueen yritykset toisiinsa. 12:sta alueella toimivasta yrityksistä suurin on se, jonka ympärille alue on rakentunut. Nesteen Porvoon-jalostamo on 1960-luvun puolestavälistä saakka valmistanut pääsääntöisesti öljystä polttoaineita lentokoneisiin, laivoihin ja myös henkilöautoihin. Tälläkin hetkellä suurissa, maan pinnalta pystysuoraan nousevissa kolonnissa öljy jalostuu menovedeksi, vaikkei sitä juuri ulospäin näe saati haista. Viime vuosina Kilpilahden vihreissä putkissa on syöttöaineena kuitenkin kulkenut muukin kuin syvältä maan uumenista pumpattu fossiilinen öljy. Tätä nykyä siellä valmistetaan myös polttoaineita, jotka on tehty uusiutuvista luonnonvaroista, kuten palmuöljystä. Juuri polttoaineiden varaan Neste on satsannut, ja satsaa edelleen, vaikkei sitä jalostamoa katsellessa juurikaan huomaa. Yhtiön tulevaisuusvisioissa menovesi voi myös ohjautua uusille markkina-alueille. Markkinat muuttuvat Valtion valtaosin omistamassa Nesteessä ollaan varautumassa markkinoiden muutokseen. Yhtiö arvioi, että Euroopan-markkinoilla liikkuvista henkilöautoista jatkossa yhä harvempi nytkähtää liikkeelle polttomoottorilla. Sen sijaan peltilehmien konepeltien alta voi jatkossa löytyäkin sähkömoottori. Tämä siitä huolimatta, että vielä toistaiseksi sähköautot ovat pieni vähemmistö Euroopassa. Esimerkiksi Suomen liikenteessä olevista noin 3,1 miljoonasta autosta 1 682 eli 0,05 prosenttia kulki täyssähkömoottorilla viime vuoden lopussa. Nesteessä kuitenkin arvioidaan WoodMackenzie-konsulttiyhtiön laskelmiin vedoten, että sähköautot yleistyvät Euroopassa 2030-luvulle tultaessa. Konsulttiyhtiö arvioi akkuteknologian kehittyneen siihen mennessä niin, että akkujen massatuotanto on nykyistä edullisempaa. Lisäksi yhtiö uskoo, että uusien henkilöautojen määrä sen merkittävillä markkina-alueilla, korkean elintason Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa, vähenee. –Auton omistaminen ei enää ole se juttu, mitä se on ollut ainakin minun sukupolvelleni, yhtiön markkinat ja palvelut -liiketoiminta-alueen johtaja Panu Kopra selittää lehdistölle Porvoossa. Henkilöautoliikenteen väheneminen johtaa siihen, että jotain on keksittävä. –Jos emme lähde sähköntuotantoon, niin haemme luonnollisesti kasvavia segmenttejä jostain muualta, Kopra tarkentaa Lännen Medialle. Polttoaineen kysyntä voi kasvaa Sähköautojen hitaasta esiinmarssista huolimatta polttoaineiden kysyntä kasvaa, ainakin Nesteen mukaan. Syynä on lisääntyvä lento- ja laivaliikenne sekä raskas maantieliikenne. Ajoneuvojen päästöjä Teknologian tutkimuskeskuksessa VTT:ssä tutkivan ryhmän johtava tutkija Juhani Laurikko arvioi samoin. Laurikon mukaan sähkömoottorilla ei nykyisellä akkutekniikalla ole vielä asiaa massaltaan painaviin kulkuneuvoihin. –Meillä liikkuu tällä hetkellä 70–80 tonnin ajoneuvoyhdistelmiä. Ne kuluttavat jo niin valtavan määrän energiaa kilometriä kohti, että ajomatkoista tulisi akkukäyttöisinä ihan naurettavan lyhyet. Hän lisää, että esimerkiksi raskas liikenne, joka tuottaa merkittävän osan liikenteen kasvihuonepäästöistä, voisi tarvita virransyöttöä tiestölle, jos autot haluttaisiin sähkökäyttöisiksi. Lentokoneissa tarvittava energian varastointimäärä olisi Laurikon mukaan vielä isompi. Koneen pitäisi lisäksi jaksaa nousta akut mukanaan taivaalle ja pysyä siellä koko matkan ajan. Raskaan tieliikenteen, laivojen ja lentokoneiden energiantarve kiinnostaakin uusiutuvaan energiantuotantoon keskittyvää Nestettä. Myös ilmastosopimukset edellyttävät muutosta. Euroopan komissio on esittänyt päästörajoituksia henkilöautoille ja raskaalle tieliikenteelle, ja uusiutuvien energiankäytön direktiiveissään Euroopan unioni on pitkin 2000-lukua asettanut valtioille vaatimuksia uusiutuvien energiamuotojen lisähyödyntämisestä. Laiva- ja lentoliikenteessä päästösääntely tulee perässä. Esimerkiksi Kansainvälinen merenkulkujärjestö IMO edellyttää, että vuodesta 2020 lähtien rahtilaivoihin on tankattava vähärikkistä polttoainetta. Lentoliikenteessä päästösääntelyä ei tällä hetkellä ole, mutta Kopra uskoo, että sopimuksia saattaisi lähivuosina syntyä. Neste tavoittelee sitä, että fossiilisista polttoaineista irtautuminen sataisi yhtiön kassaan. Tällä hetkellä yhtiö pohtiikin uusiutuvan polttoaineen jalostamon rakentamista Singaporeen. Uusiutuva polttoaineentuotanto on myös tällä hetkellä yhtiölle kannattavaa liiketoimintaa. Viime vuonna noin puolet yhtiön liikevoitosta tuli uusiutuvista tuotteista, vaikka niiden osuus koko liikevaihdosta oli noin viidennes. Tahti jatkui alkuvuonna. Uusiutuvien tuotteiden kasvusta huolimatta runsaat 48 prosenttia Nesteen liikevaihdosta muodostui öljytuotteiden myynnistä. Tarjontaa tulee yhä enemmän Biologisista raaka-aineista valmistetut polttoaineet ovat kaikesta huolimatta sananmukaisesti polttoaineita: ne palavat moottoreissa, mikä synnyttää hiilidioksidia. Hiilidioksidipäästöjä syntyy, vaikka moottori kävisi uusiutuvasta raaka-aineesta valmistetulla polttoaineella. Euroopan unionin direktiivissä uusiutuvista luonnonaineista tehtävälle polttoaineelle lasketaan kuitenkin lähes nollapäästöt. VTT:n Laurikko selventää, että nollapäästöt lasketaan polttoaineelle, joka on tehty jätteistä. Tämä johtuu siitä, että biojätteet tuottavat hiilidioksidia joka tapauksessa, palavat ne sitten auton moottorissa tai hajoavat takapihan kompostissa. Hiili palautuu lopulta takaisin uuteen, tilalle kasvavaan biomassaan. –Hiili kiertää sykleissä. Ongelma on fossiilisen hiilen määrä, joka ei palaa enää ilmakehästä, Laurikko sanoo. Hän lisää, että Nesteen vuonna 2017 lanseeraaman uusiutuvan dieselin lisäksi Suomen-markkinoilla vastaavankaltaista tuotetta valmistaa UPM, jonka polttoainetta jakelevat St1 ja Shell. UPM:n tuotteet käyttävät raaka-aineinaan pääosin mäntyöljyä, Neste puolestaan käyttää useita eri raaka-aineita. Näiden lisäksi markkinoilla on myynnissä vielä bioetanolia, joka on tarkoitettu bensiinimoottoreihin. Uutuustuotteista huolimatta enemmistö liikenteen energiatarpeesta valmistetaan yhä fossiilisista polttoaineista, myös Porvoon Kilpilahdella. VTT:n Laurikko toivoisikin, että liikenne saisi energiansa tulevina vuosina monista eri lähteistä. –Osa ongelmaa, johon olemme nyt liikenteen kanssa joutuneet, on, että olemme hirttäytyneet yhteen monopoliin, hän toteaa viitaten fossiiliseen öljyyn.