Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Teknologia pettää, teknologia ärsyttää? – ei, vaan teknologia on ystävä

Teknologia potkaisee nilkkaan ja nivusiin joskus ärsyttävästi. Otetaan esimerkiksi tilanne, jossa tietokonekaupasta ostettu uusi kallis läppäri ilmoittaa ensimmäistä kertaa käynnistettäessä, että vaihda akku heti. Tai pilveen kirjautuessa kone ilmoittaa, että kirjautuminen ei juuri nyt onnistu, yritä hetken päästä uudelleen. Ihmisen on uudesta teknologiasta helppo keksiä raivostumisen aiheita. Niitä tuottavat vaikkapa Facebookin kymmenien miljoonien käyttäjätietojen luovutus Cambridge Analyticalle poliittisen manipuloinnin välineiksi, Yhdysvaltain presidentiksi vähemmistöäänin valitun Donald Trumpin tapa luoda epävakautta maailmaan viestipalvelu Twitterin kautta ja sen huomaaminen, ettei Trumpin viestejä lukiessa uusi puhelin kestä lipsahtamista kädestä lattialle. Teknologiasta on helppo keksiä myös painajaisia ja dystopioita, pieleen menneitä tulevaisuuksia. Dystopiat ovat hyvää viihdettä, mutta tosissaan niitä ei pidä ottaa. Huipputeknologia ei tee ihmisestä orjaa eikä yhteiskunnasta rampaa. Itsensä orjuuttamiseen tai yhteiskunnan hajottamiseen pystyy ainoastaan ihminen itse. Teknologian tarkoitus ei ole rajoittaa ihmisen kosketusta todellisuuteen, vaan lisätä ja laajentaa sitä. Teknologia on ihmisen ystävä. Se vie ihmisen lopulta Marsiin ja muille planeetoille. Se myös pidentää ihmisen elämää. Ajatellaan vaikka ykköstyypin diabeetikkoja. Monella heistä on insuliinipumppu vyöllä ja verensokerisensori iholla. Ilman näitä kahta mullistavaa teknologista keksintöä heidän elämänsä olisi nykyistä huomattavasti hankalampi ja rajoitetumpi, ja todennäköisesti myös nykyistä lyhyempi. Suurin osa tärkeimmistä ja elämää eniten muuttavista keksinnöistä syntyy vahingossa, odottamattomana sivutuotteena jostakin aivan muuhun päämäärään pyrkivästä hankkeesta. Esimerkiksi paistinpannuista tuttu teflon keksittiin täysin vahingossa. Sitä käytettiin ensimmäistä kertaa Yhdysvaltain Manhattan-projektissa, eli toisen maailmansodan ydinaseohjelmassa. Kukaan ei silti kiistä nykyisin, etteikö teflon-pannulla häränsilmämuna mukavasti paistu. Huipputeknologiaa ei synny huipputeknologiaan panostamalla. Sen sijaan perustutkimukseen panostaminen tuottaa usein myös huipputeknologiaa. Siksi tutkimuksen ja koulutuksen rahoitusta ei saa leikata, niin kuin viime vuosina on Suomessa valitettavasti tapahtunut. Perustutkimuksen idea on juuri se, että se on perustutkimusta eikä etukäteen suunnattu esimerkiksi Suomen talouselämän elvyttämiseen. Kun perustutkimusta tehdään, talouselämän elpyminenkin on mahdollista. Nykyinen digitaalinen maailma ei olisi mahdollinen ilman suomalaista teknologiakeksintöä, atomikerroskasvatusta, ALD:tä. Sen keksi tamperelaissyntyinen Tuomo Suntola 1970-luvulla. Tekniikan tohtori Suntola palkittiin toukokuussa Millennium-teknologiapalkinnolla. Tampereella on teknologiassa nyt jälleen hyvä vauhti päällä. Kouluissa ja vanhuspalveluissa kokeillaan tekoälysovelluksia, Tampere 3 -hanke puhaltaa uutta virtaa tutkimukseen ja ennen kaikkea lisää sen mahdollisuutta, että täysin eripariset näkökulmat kohtaavat ja synnyttävät uusia keksintöjä.