Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Keittiöpuuhia, jenkkifutiksen kieltämistä ja kovaa kilpailua lajissa kuin lajissa – Erik Haulan isä on hyvä kokki, mutta kaikessa muussa poika kehuu vetävänsä pidemmän korren

NHL-pelaaja Erik Haula on joukkuetoveriensa mukaan erittäin kilpailuhenkinen. Vapaa-aika nivoutuu kisailuun, mutta useimmiten ilman pelikonsolia. Erikin Vegas Golden Knightsin joukkuekaverien tietämän vahvistaa isä Tomi Haula . –Meidän perheessämme on aina pelattu ja pelataan. Pelikonsolia ei yhdeltäkään lapsistamme löydy, sillä se ei käy. Kavereiden kanssa videopelit ovat eri juttu, mutta meillä se on ulos ja tekemään. Isä ja poika ovat kilpailleet iäisyyden, joskin hieman eri lajeissa. Tennis on yksi yhdistävistä lajeista. Tomi Haulaa on eräs asia alkanut kismittää. –Kun painoa tuli lisää, en pysynyt hänen perässään. Noin kymmenen vuotta sitten 40 vuotta täytettyäni hän voitti minut tenniksessä ensimmäisen kerran. –Enkä ole voittanut häntä tenniksessä enää kertaakaan. Erik painaa kuin aropupu vielä silloinkin, kun minä en enää jaksa, Tomi Haula tunnustaa. Keittiöpuuhat isän bravuuri Vanhempi Haula pystyy vielä parissa lajissa sanomaan, että älä poika käy minua opettamaan. –Voitan hänet sulkapallossa ja squashissa niin, ettei Erik saa pinnaakaan. Golfissa olen konkari ja osaan sitä, mutta Erikin lyömä pallo nousee vielä silloinkin, kun minun on jo ollut tovin maassa, Tomi Haula nauraa. Tomin kertoman mukaan isän ja pojan yhteinen harrastus kisailun ohella on ruuanlaitto. Siinä Erik myöntää jäävänsä tyystin isänsä varjoon. –Hän on hyvä kokki, ja se onkin ainoa asia, missä hän pystyy minut päihittämään, julistaa Erik. Mikäli Erik Haula olisi jääkiekkoseuran GM ja joukkueeseen pitäisi valita yhdeksi pelaajaksi isä Tomi, niin ratkaisu kyllä löytyisi. Mutta vasta pienen pohdinnan vaatien. –Jos hän osaisi luistella ja olisi ketterämpi, hän olisi varmaan keskushyökkääjä. Mutta kun ei pysty kumpaankaan, hän olisi varmaan puolustaja, parhaana ominaisuutenaan ensimmäinen syöttö, Erik hauskuttaa jatkaen perhepiirin kuittailua. Isän esimerkki johdatti Amerikkalaisessa jalkapallossa isä oli kuitenkin suvereeni. Siinä syttyi myös poika-Haulan urheilukipinä. Tomi Haula menestyi laitahyökkääjänä tuolloin turkulaisen Trojansin riveissä, edeten maajoukkueeseen ja EM-hopealle. Peliuransa jälkeen isä siirtyi Trojansin valmentajaksi. Se mahdollisti Erikille entistä tiiviimmän osallistumisen. Peruskoululainen pääsi vielä lähemmäksi joukkuetta toimimalla vesipoikana muutaman kauden ajan. –Erik olisi päässyt pelaamaankin amerikkalaista jalkapalloa, mutta kielsin sen ison loukkaantumisriskin takia. Jalkapalloa sai pelata niin kauan kuin siinä oli jotakin ideaa, Tomi Haula taustoittaa. Pikkupoikana syttynyt kipinä jenkkifutikseen palaa yhä isolla liekillä Erik Haulan rinnassa. –Amerikkalaista jalkapalloa hän seuraa eniten. Väittäisin, että se seuraamisasteella menee jopa jääkiekon edelle, Tomi Haula hämmästyttää. Oma tuhkimotarina Porilaistaustainen keskushyökkääjä ei päätynyt kirkkaimpiin parrasvaloihin tuurilla. Taustalla ovat isot ponnistelut, joissa perhe ja ennen kaikkea isä Tomi on toiminut tärkeänä tukena. –Tavoitteeni ja päämäärä on aina ollut päästä maailman kovimpaan sarjaan, Erik Haula myöntää. –Se on ollut asenteeni aina junioriajoista lähtien. En ole aina ollut paras tai isoin. Kovalla yrittämisellä ja itseluottamuksella on vaan menty. Haulan perheessä tiedetään, että jos ei ole oikeaa asennetta, ei tule mitään. Isä-Haula ei syystäkään peittele sitä, että on ylpeä ja tyytyväinen esikoisensa määrätietoisuudesta. –Erik ei ole saanut helposti oikeastaan mitään. Hän on kiivennyt kaikkien esteiden yli, Tomi Haula kuvaa. –Toinen iso asia on täydellinen lojaalius niitä kohtaan, joista hän todella välittää, isä päättää. NHL:n finaalien viides osaottelu Vegas Golden Knights–Washington Capitals perjantaiaamuyönä 8.6. kello 3. Finaalisarja on tilanteessa 3–1 Washingtonille. Stanley Cupin mestaruuteen riittää neljä voittoa.