Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Vaalikone Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Eduskunta voisi painia soten kanssa vaikka koko kesän – käsittelyssä on vielä vaikeita paloja

Eduskunta voisi halutessaan järjestää koko kesäksi omanlaisensa poliittisen jännitysnäytelmän, jos päättäjät lykkäisivät kesälomiaan ja käsittelisivät sote- ja maakuntauudistusta koko kesän. –Kevään istuntokausi päättyy vasta elokuun lopussa. Eduskunta päättää, kuinka pitkään se istuu. Vielä 1. päivä heinäkuuta ratkaisevia äänestyksiä sote- ja maakuntauudistuksen lakikokonaisuudesta ei pidetä, kertoo maakunta- ja sote-uudistuksen projektinjohtaja Päivi Nerg Lännen Medialle. Koko kesän kestävää politikointia tosin haittaisi se, että eduskunnan työntekijöiden on jossain vaiheessa pidettävä lomansa. Istuntoja on vaikea pitää ilman heitä. Joka tapauksessa vaikuttaa siltä, että sote- ja maakuntauudistuksen lakipaketin käsittely ottaa vielä aikansa. Jatkokäsittely menee siten, että hallitus aloitti maanantaina vastineensa teon perustuslakivaliokunnan valinnanvapautta koskeneesta lausunnosta. Hallituksen vastine menee sosiaali- ja terveysvaliokunnalle, joka vastaa koko uudistusta koskevasta mietinnöstä. –Hallituksen vastineen valmistumiselle ei ole vielä aikatauluarviota. Tällä viikolla voidaan puhua tavoiteaikataulusta, Nerg sanoo. Mietintö kokonaisuudesta iso osa ratkaisua Sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietintö on se, jonka pohjalta eduskunnan suuressa salissa tehdään ratkaisevat päätökset. Ennen käsittelyä suuressa salissa mietintö menee vielä perustuslakivaliokuntaan, jossa katsotaan koko uudistuksen perustuslaillisuus ja se, onko valinnanvapauslakiesitykseen tehty riittävät korjaukset. Pakettiin kuuluvat myös esitykset maakunta-, sote- ja kasvupalvelulaeista sekä pelastustoimen järjestämislaista. Sosiaali- ja terveysvaliokunnan yhtenä suurimpana haasteena on nyt se, että sen pitäisi pystyä ratkaisemaan yksityiskohtaisesti, miten perustuslakivaliokunnan penäämät muutokset valinnanvapauteen tehdään. –Sosiaali- ja terveysvaliokunnan tarvitsema aika on valiokunnan asia, Nerg toteaa. Toistaiseksi on mahdotonta tarkasti sanoa, kuinka paljon sosiaali- ja terveysvaliokunta aikaa tarvitsee. Valiokunta kuulee ainakin sataa asiantuntijatahoa ja sen kokousaikataulu on yhä tiivis. Osa muutoksista valinnanvapausesitykseen on helppo tehdä, mutta osa on vaikeita. Esimerkiksi esitetyn valinnanvapauden toteutuksen lykkääminen vuosilla on poliittisesti vaikea pala. Lakiesityksen mukaan sote-uudistus tapahtuisi vaiheittain vuosina 2020–2022. Usean vuoden lykkäys tähän tarkoittaisi sitä, että uudistus toteutuisi vasta seuraavan hallituskauden loppupuolella. EU:n valtiontukisääntely pulma Vaikea ratkaistava on myös se, olisiko uusi sote-järjestelmä EU:n valtiontukisääntelyn mukainen vai voiko siihen liittyä esimerkiksi ongelmia avoimen kilpailun suhteen. Valtioneuvoston olisi perustuslakivaliokunnan mukaan notifioitava järjestelmä EU:n komissiolle. Turun yliopiston julkisoikeuden professori Juha Lavapuro kertoi sunnuntaina Lännen Medialle, että EU:n kannan selviäminen kestäisi useita vuosia, jos valinnanvapauden selvittäminen menisi EU-tuomioistuimeen saakka. Nykyesityksen mukainen valinnanvapaus voi romuttua seuraavien eduskuntavaalien jälkeen tai jo aiemmin, jos nykyhallitus ei näe sille olevan edellytyksiä toteutua. Monet oppositiossa olevat puolueet haluaisivat muutoksia kokoomuksen vaalimaan valinnanvapauteen siten, että julkinen sektori olisi päävastuussa palveluista eikä suoraa kilpailua julkisen ja yksityisen sektorin välillä syntyisi. Valinnanvapauden lisäksi kokoomus on vaalinut tiukkaa menokuria eli menokehyksiä maakunnille. Menokuria on perustuslakivaliokunnan lausunnon mukaan höllennettävä ja palveluille luotava "riittävä" rahoitus. Kokoomuksen eduskuntaryhmässä ratkaistaan se, onko se enää maakunnille hövelimmän rahoituksen ja lykkääntyvän valinnanvapauden takana. Eduskunnassa ja hallituksessa puidaan kuukauden aikana puolestaan vastaukset seuraaviin kysymyksiin. Käsitelläänkö sote- ja maakuntauudistusta vielä heinäkuun puolella vai lykätäänkö käsittelyä syksylle? Onko valinnanvapausmallilla tulevaisuutta, vaikka sen toteutusta jouduttaisiin lykkäämään? Saadaanko perustuslakivaliokunnan edellyttämät muutokset tehtyä eduskunnassa siten, että sote-uudistus on yhä mielekäs toteuttaa hallituspuolueille? Perustuslakivaliokunta nosti perjantaisessa lausunnossaan keskeisimmiksi pulmiksi maakuntien rahoituksen sekä valinnanvapauden liian kireän aikataulun. Näillä näkymin lykkäystä on tehtävä vuodesta 2020, jotta potilasturvallisuus ei vaarannu. Perustuslakivaliokunta edellyttää lisäksi varmuutta sote-järjestelmän sopivuudesta EU:n valtiontukisääntelyyn. Riskinä on, että EU toteaa valinnanvapauden olevan unionin sääntöjen vastaista esimerkiksi kilpailua vääristävänä. Rahoituksesta perustuslakivaliokunta sanoo, että rahoituslakia olisi muutettava siten, että riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut turvataan myös poikkeustilanteissa, kuten muuttuvissa markkinatilanteissa. Korjattavaa on lisäksi muun muassa palveluiden alihankintaan liittyen. Alihankintaa pitäisi rajoittaa perustason suoran hankinnan palveluissa. Lisäksi olisi selvitettävä, miten asiakas voi valittaa hänelle tehdystä asiakassuunnitelmasta ja toteutuuko tietosuoja uusissa henkilörekistereissä oikein.