Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Kohti korkeampaa verotusta?

Tampereen kaupungin sosiaali- ja terveysmenot uhkaavat tänä vuonna loikata huomattavasti budjetoitua korkeammiksi. Ylitystä tulee noin 50 miljoonaa euroa. Lukua voi verrata vaikkapa aiemmin hyväksyttyyn kaupungin kolmevuotiseen säästöohjelmaan: se toisi noin 43 miljoonan säästöt. Budjetin ylitys ei ole yllätys, sillä esimerkiksi viime vuonna sote-palveluihin piti lisätä talousarviomuutoksella 31 miljoonaa. Nyt summa on kuitenkin huomattavasti suurempi. Tieto nosti heti esiin keskustelun veronkorotuksista. Sosiaali- ja terveyspalveluista vastaava apulaispormestari Johanna Loukaskorpi (sd.) sanoi Aamulehden haastattelussa (28.5.), että pelkillä asiakasmaksujen korotuksilla tai toiminnan tehostamisella asiaa ei taklata. Myös kaupungin talousjohtaja Jukka Männikkö ennusti, että edessä on sekä verojen korottamista että palveluihin puuttumista. Yhden prosenttiyksikön veronkorotus toisi noin 36 miljoonaa. Koko vajeen kattaminen vaatisi verojen korottamista 1,75 prosenttiyksikön verran. Tampereen kunnallisveroprosentti on nyt 19,75 eli pienempi kuin Pirkanmaalla yleensä mutta Suomen kuudesta suurimmasta kaupungista toiseksi suurin. Helsingin prosentti on 18. Tampereen pormestariohjelmassa on sovittu, ettei veronkorotuksiin ryhdyttäisi. Valtuustoryhmien puheenjohtajista sekä Ilkka Sasi (kok.+kd.+rkp) sekä Atanas Aleksovski (sd.) pitivät veronkorotuksia viimeisenä vaihtoehtona. Vihreiden Jaakko Stenhäll viestitti, että veronkorotuksiin oli valmiutta, vasemmistoliiton Mikko Aaltonen keskustelisi asiasta tosissaan ja keskustan Jouni Ovaska ei sulkisi mitään keinoa pois. Perussuomalaisten Lassi Kalevan mielestä veronkorotukset eivät ole oikea tie. Kaupunkilaiset valitsisivat mieluummin veronkorotukset kuin jonkun muun vaihtoehdon. Aamulehden teettämän kyselyn mukaan noin 30 prosenttia tamperelaisista olisi valmis tasapainottamaan kaupungin taloutta nostamalla veroja. Palveluita leikkaisi vain kahdeksan prosenttia vastanneista, maksuja korottaisi 16 prosenttia. ( AL 30.5.) Kysely tehtiin ennen uutista sote-menojen ylityksestä. Voi myös kysyä onko niin, että veronkorotus on helppo vastausvaihtoehto. Kyselyssä etenkään nuoret vastaajat eivät osanneet sanoa, minkä vaihtoehdon valitsisivat. Byrokraattisena ja vaikeana näyttäytyvä kuntatalous ei epäilemättä ole monenkaan seurattavien asioiden kärkikahinoissa. Pelkkä rahan kaataminen ongelman päälle tuskin ratkaisee talousongelmien perussyitä kestävästi. Esimerkiksi vanhenevaa väestöä ei saa nuortumaan, ja jos Tampere naapurikuntien sijaan vetää lapsiperheitä, lasten palvelut luonnollisesti maksavat. Katkera kysymys kuuluukin, mistä voidaan luopua ja kuka päätöksen uskaltaa tehdä. Jos maakunta- ja soteuudistus toteutuu, pelikenttä muuttuu sosiaali- ja terveyspuolen siirtyessä maakuntien vastuulle. Sitä odotellessa kaupungin päättäjien pitää kyetä analyyttiseen kokonaiskuvan tarkasteluun ja tarvittaessa vaikeisiinkin päätöksiin kaupunkilaisten kokonaisedun puolesta. Nyt ei kaivata populistista heittelyä tai keskittymistä yhteen säästökohteeseen, vaan selkeitä ja perusteltuja näkemyksiä suuresta linjasta.