Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Keskisuurten yritysten kehittäminen voisi olla ratkaisu taantuvien paikkakuntien ongelmiin

Keskisuurten menestyjäyritysten kehittäminen voisi Suomessakin olla ratkaisu taantuvien paikkakuntien ongelmiin, ehdottaa Philip Aminoff . Pitkän linjan hallitusammattilainen ja Aminoffin omistajasuvun jäsen toimii yhtenä saksalaisen Hidden Champions Instituten neuvonantajista. Se on Berliinissä sijaitsevaan huippuyliopisto European School of Management and Technologyyn kuuluva yksikkö, joka tutkii keskisuuria oman alansa markkinajohtajia, jotka ovat kuitenkin harvoin julkisuudessa. Aivan nopeasti asemaa ei saavuteta. Aminoffin mukaan tutkittujen yritysten keski-ikä on 61 vuotta. Saksassa keskisuuri yritys tarkoittaa liikevaihdoltaan noin kahden miljardin kokoluokkaa. –Ominaista näille yrityksille on yleensä erittäin vahva vertikaalinen integraatio, ihan komponenteista ohjelmistoon asti. On tehty samanlaisia tuotteita samalle asiakaskunnalle, samaan perusosaamiseen perustuen todella pitkään ja määrätietoisesti. Menestyjien omistuspohja on tyypillisesti säilynyt varsin vakaana. Perheyritysten liiton puheenjohtajana aloittanut Aminoff kertoo, että moni yrityksistä on nimenomaan perheomisteinen. –Kyseessä ovat usein suurten kaupunkien ulkopuolella toimivat yritykset, jotka ovat paikallisesti hyvin merkittäviä. Työntekijät ovat hyvin uskollisia, ja jopa työsuhteet voivat siirtyä sukupolvelta toiselle. Syntyy vahva ydinryhmä jonkun suppean alan osaajia, jotka tekevät kaikkensa jotta yritys pärjäisi. Joukkoon kuuluu yrityksiä hyvin erilaisilta toimialoilta laserhitsausta kehittävästä Trumpfista tietokoneiden etäkäyttöjärjestelmä TeamVieweriin. –Suomessa hyvä esimerkki voisi olla vaikkapa Kemppi. Riitelevä omistajaperhe alentaa yrityksen arvoa Aminoffin mukaan hiljaisten menestyjien eetos elää myös suvun teknologiayrityksissä Fastemsissa sekä Helvarissa. Molempia kehitetään oman alansa markkinajohtajiksi. Itse hän kertoo kasvaneensa pitämään vastuuta suvun omistuksista eräänlaisena itsestäänselvyytenä. Piittaamattomuus yrityksistä tuntuu mahdottomalta. –Mielestäni ainakin perheyritysten maailmassa, jossa kaikki lähtee siitä että halutaan pyörittää jotakin tiettyä liiketoimintaa, kiinnostus toimialaan ja sen kehitykseen on a ja o. Asiaa on myös tutkittu: jos omistajaperheen tunneside liiketoimintaan katoaa, perheyritys ei pitkällä aikavälillä menesty. Perheessä ajatellaan, että sen omistamat operatiiviset yhtiöt ovat luonteeltaan riskirahaa. Mitä parempi on tulos, sitä enemmän voittovaroja jää yrityksiin. –On myös toisenlaista rahaa eli säästöjä. Ne ovat yleensä luonteeltaan sellaisia, että jos säästöjä on vähän enemmän, niistä tulee turvallista tuottoa, joka mahdollistaa tietyn lisäulottuvuuden vuosittaiseen kulutukseen. Kun nämä kategoriat pysyvät toisistaan erossa, voi perhe keskustella keskenään ja yritysten kanssa mahdollisimman selkeästi. Myöskään omistajan ja hallituksen rooleja ei tulisi sotkea. –Yrityksen toimiva johto kokee, että on olemassa hallitus, jonka kanssa voi sparrata, jossa on kokemuspohjaa sekä verkostoja, ja josta on hyötyä. Omistajat taas voivat vakuuttua siitä, että liiketoimintaan liittyvät riskit on käsitelty ehkä vähän laajemmin ja perusteellisemmin kuin mitä omistajat itse tekisivät. He kun ovat yleensä rakastuneet siihen liiketoimintaan. Aminoffien periaatteena on, että hallitusten määräenemmistön tulee koostua sellaisista ulkopuolisista henkilöistä, joilla ei ole jääviysongelmia aiheuttavia ystävyys- tai liikesuhteita suvun kanssa. Tutkimuksissa on selvinnyt sekin, että myös keskenään riitelevä omistajaperhe alentaa tyypillisesti yrityksen arvoa. Niinpä mahdolliset ristiriidat pitää ratkaista mahdollisimman nopeasti. –Yleensä on tärkeintä, että saadaan riittävän avointa keskustelua juuri siitä asiasta, joka hiertää. Se kuulostaa todella helpolta, mutta yleensä on todella vaikeaa, koska ihmiset menevät lukkoon. Kiistoja voi onneksi setviä myös asiantuntijoiden avulla. –Ehkä on sellaisiakin tilanteita, joissa tarvittaisiin perheyritysten omaa sovittelijaa. "Suomella on hirveästi haasteita" Nousukaudesta huolimatta Aminoff on Suomen tulevaisuudesta huolissaan. –Meillä on ollut investointivaje melkein kymmenen vuoden ajan. Investointeja ei ole tehty edes sen verran kuin tuotannollinen käyttöomaisuus vanhenee. Niinpä kasvuun ei ole tarpeeksi kapasiteettia tilanteessa, jossa Aminoff arvioi Suomen tarvitsevan noin viidenneksen lisää vientiä talouden tasapainottamiseksi. Samalla väestö vanhenee ja nuoret muuttavat aiempaa herkemmin ulkomaille. –Edellytykset siihen, että pystyisimme maksamaan nousevien korkojen aikaan velkojamme pois, ovat aika huonot. Tällaisessa korkeasuhdanteessa pitäisi jäädä jo hyvin paljon ylijäämää koko kansantalouteen, mitä ei tapahdu. Meillä on hirveästi haasteita. Työvoimapula vaivaa myös Aminoffien yrityksiä. Puutetta on niin huippuosaajista kuin perustekemisen rautaisista ammattilaisista. Jälkimmäisen ongelman Aminoff uskoo johtuvan paljon asenteista. –Mikäli Suomessa ei koeta, että myös perusteollisuuden kova osaaminen on mielekästä, tarpeellista ja arvostettua, meidän on vaikeaa saada suomalaisia opiskelemaan sitä. Suomessakin voitaisiin hänen mielestään kokeilla Saksan mallia, jossa ammattiin opiskeleva nuori tekee laajan työharjoittelun yrityksissä. Syntynyt 1962 Ekonomi, MBA Hallituksen puheenjohtaja: Helvar Merca, Helectron Hallituksen varapuheenjohtaja: Veho Group Hallituksen jäsen: Lähi-Tapiola, Suomalais-saksalainen kauppakamari Perheyritysten liiton puheenjohtaja tammikuusta 2018 alkaen.