Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Korkein oikeus kovensi tuomiota seksuaalirikoksesta, jossa uhri oli lapsi – asiantuntijat: ennakkopäätös voi vaikuttaa oikeudessa tulevaisuudessa

Korkein oikeus (KKO) on tänä keväänä antanut ennakkopäätöksen, jossa se on koventanut törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä tuomitun henkilön rangaistusta. KKO:n antamilla ennakkopäätöksillä on merkitystä oikeuskäytäntöön, ja Lännen Median haastattelemat oikeusasiantuntijat uskovat päätöksen voivan vaikuttaa jo nykylainsäädännön puitteissa siihen, miten tuomioistuimissa käsitellään lapsiin kohdistuvia seksuaalirikostapauksia. KKO tuomitsi miehen, joka oli tekohetkellä 23-vuotias, ehdottomaan vankeuteen törkeästä lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Mies oli vuonna 2013 harrastanut seksiä 13-vuotiaan tytön kanssa illanvieton yhteydessä. Tyttö oli humalassa, ja oikeuden mukaan mies oli havainnut tytön päihtymystilan. Etelä-Savon käräjäoikeus oli tuominnut miehen lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä 8 kuukauden ehdolliseen vankeuteen vuonna 2015. Juttu meni Itä-Suomen hovioikeuteen, joka tulkitsi teon törkeäksi lapsen seksuaaliseksi hyväksikäytöksi ja korotti rangaistuksen vuodeksi ja neljäksi kuukaudeksi ehdollista vankeutta. KKO, kuten hovioikeus, katsoi tekomuodon törkeäksi, mutta kovensi rangaistuksen kahteen vuoteen vankeutta, ja rangaistus tuli kärsittäväksi ehdollisen sijaan ehdottomana. Professori: Syyttäjät tulevat käyttämään Rikos- ja prosessioikeuden professori Matti Tolvanen Itä-Suomen yliopistosta toteaa, että KKO:n presidentti Timo Esko on nostanut itse tapauksen esille KKO:n syyttäjäpäivillä toukokuussa. Esko oli myös puheenjohtajana asiaa käsiteltäessä KKO:ssa. –Tämä on niin selkeästi kirjoitettu, että se [ratkaisu] varmasti noteerataan. Syyttäjät tulevat sitä käyttämään varmasti oikeudenkäynneissä vaatimustensa tukena, Tolvanen sanoo. Lapin yliopiston rikosoikeuden emeritaprofessori Terttu Utriainen nostaa puolestaan esiin sen, että KKO on arvioinut hyväksikäytön tekomuodoltaan törkeäksi. –On huomionarvoista, jos törkeää tekomuotoa lähdetään tulkitsemaan tällaisiin tilanteisiin, hän sanoo. Oikeusministeri ehdottanut rangaistusten koventamista Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) esitti hallituksen kehysriihessä huhtikuussa, että joidenkin seksuaalirikosten maksimirangaistuksia kovennettaisiin. Utriainen arvioi, että KKO:n tekemä tuomion koventamispäätös ei poista tarvetta seksuaalirikosten lainsäädännön uudistamiselle. Professori Tolvanen mainitsee, että esimerkiksi lapsen nuori ikä voisi olla perusteena sille, että teko luokiteltaisiin raiskaukseksi. Utriainen nostaa esiin taannoin puhuttaneen, niin ikään KKO:n tekemän, päätöksen olla myöntämättä valituslupaa tuomiolle, jossa mies tuomittiin kolmen vuoden vankeuteen törkeästä lapsen seksuaalisen hyväksikäytöstä oltuaan yhdynnässä 10-vuotiaan tytön kanssa. Syyttäjä vaati tuomiota törkeästä raiskauksesta. Utriaisen mielestä seksuaalirikosten pitäisi laissa lähteä suostumuksen puutteesta. –Pitää lähteä siitä, että sukupuoliyhteys edellyttää suostumista. Sitten kerrotaan, ketkä eivät sitä voi antaa, hän toteaa. Seksuaalirikokset määritellään rikoslain 20. luvussa. Nykymuotoinen seksuaalirikosluku on peräisin 1998, ja suurimmat muutokset lukuun on tehty vuosina 2011 ja 2014. Vuonna 2011 rikoslaissa kovennettiin lapsiin kohdistuvien seksuaalirikosten tuomioita ja tarkennettiin rikosnimikkeiden tunnusmerkistöjä. Lainsäädäntö uudistettiin, koska Euroopan neuvosto hyväksyi lapsia seksuaalirikoksilta suojelevan yleissopimuksen. Vuonna 2014 muun muassa tarkennettiin raiskausta ja törkeää raiskausta koskevaa lainsäädäntöä. Tänä kevään oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) on ehdottanut, että rikoslakiin lisättäisiin rikosnimike törkeä lapsen raiskaus, jonka rangaistusasteikko olisi muita seksuaalirikoksia ankarampi. Lisäksi hän on ehdottanut lapsen seksuaalisen hyväksikäytön maksimirangaistuksen korottamista.