Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Professorikaksikon loikka korkeimpaan oikeuteen tihkuu kiperien kysymysten odotusta — Uralle veivät radio-ohjelma ja isoisän neuvot

Korkeimman oikeuden (KKO) jäsenet ovat vaihtuneet tiuhaan viime vuosina. Kuudessa vuodessa 12 yhteensä 18 KKO:n tuomarista on siirtynyt eläkkeelle. Tilalle on nimitetty tuomioistuintaustaisia henkilöitä, kaksi oikeusministeriön virkamiestä ja yksi asianajaja. Elokuun alussa KKO:ssa aloittaa jälleen kaksi uutta jäsentä, turkulaiset oikeustieteen professorit Eva Tammi-Salminen 46, ja Jussi Tapani , 45. Loikka yliopiston tutkimus- ja opetustyöstä ylimmän lain tulkintavallan käyttäjäksi on historiallinen, sillä viimeksi KKO otti jäsenikseen professoreja 35 vuotta sitten. Tammi-Salminen siirtyy KKO:n jäseneksi Turun yliopiston siviilioikeuden professorin ja Tapani rikosoikeuden professorin tehtävästä. Molemmat aikovat jatkaa asumistaan Turussa. Paperitöiden vastapainona Tapani tuulettaa päätään monipuolisella kuntoliikunnalla ja Tammi-Salminen joogaamalla ja juoksemalla. Miten päädyit opiskelemaan lakia? Tammi-Salminen: Nuorena tällaiset valinnat perustuvat paljolti intuitioon ja sattumaan. Oikeustieteellinen oli turvallinen valinta, koska se valmistaa ammattiin. Kai minulla oli myös positiivinen näkemys perinteisestä juristin ammatista. Tapani: Osin sattumalta. Olin kiinnostunut laajasti yhteiskunnallisista asioista, eniten historiasta. Nyt jo edesmennyt isoisäni taisi silloin todeta, että oikeustiede tarjoaisi historianalaa paremmin työmahdollisuuksia. Erityiskiinnostusalueesi? Tapani: Rikosoikeus. Opiskeluaikanani yksi kirjoitustehtävistäni käsitteli tapausta, jossa diabetesta sairastava lapsi kuoli vaihtoehtohoitojen takia. Luontaishoitaja neuvoi vanhempia antamaan lapselle kuhnehoitoja eli kuumia kylpyjä insuliinin sijaan. Tämä herätti kiinnostukseni rikosoikeuden monimuotoisiin vastuukysymyksiin ja myöhemmin työharjoittelu poliisissa vahvisti sitä. Tammi-Salminen: Esineoikeus. Kuuntelin nuorena legendaarista radio-ohjelmaa nimeltä Maamiehen tietolaari . Pidin ohjelmassa esitettyjä omistusoikeudellisia pulmia kiinnostavina. Opiskeluaikana perehdyimme esineoikeuteen ja se lumosi minut heti. On hyvin kiehtovaa, miten kahden osapuolen tekemä sopimus heijastuu kolmannen asemaan. Tilanteet, joissa oikeus on oikeutta vastaan. Miksi hait KKO:n jäseneksi? Tammi-Salminen: Tuomioistuinten ratkaisut kuuluvat kiinteästi tutkimustyöhöni. On houkuttelevaa saada uudenlaista näkökulmaa vanhoihin tuttuihin asioihin. Tapani: Olen työskennellyt tutkimuksen ja opetuksen parissa. Nyt viime vuodet isompi osa työajastani on mennyt tiedekunnan johtamiseen eli hallinnollisiin töihin. Kaikki tutkimus, jota olen tehnyt ja jolle olen opetukseni rakentanut, on pohjannut vahvasti tuomioistuinratkaisuihin ja oikeuskäytäntöön laajassa merkityksessä. Tämä synnytti kiinnostuksen myös konkreettiseen tuomioistuintyöskentelyyn. Pidätkö KKO:n nykyistä roolia toimivana? Tapani: Kyllä. Ennakkopäätöstuomioistuimena se keskittyy ratkomaan kiperimpiä kysymyksiä, linjaa lain soveltamista ja tukee oikeuskäytäntöjen yhtenäisyyttä. Tammi-Salminen: Vastaan Ruotsin korkeimman oikeuden puheenjohtajaa Stefan Lindskogia lainaten: "Alemmat tuomioistuimet ovat erityisesti niitä varten, joita oikeusjutut suoraan koskevat. Korkein oikeus on enemmän koko yhteiskuntaa varten." Lainsäädäntö ei ole aukoton, eikä kaikista asioista ole säädetty lainkaan. Näissä tapauksissa tuomioistuimen ratkaisu on keskeinen. Mitä odotat eniten uudelta työltäsi? Tammi-Salminen: Näköalapaikkaa oikeudellisesti haastaviin kysymyksiin. Antoisaa ja merkityksellistä työtä. Työpaikkana on olen kuullut KKO:sta pelkästään hyvää. Tapani: Vaikeita pähkinöitä purtavaksi, haasteita. Uskon, että tehtävä opettaa minua juridisesti laaja-alaisesti. Onko tämä viimeinen askelma juristinurallasi? Tapani: En tiedä (naurua). Menee varmasti vuosia, ennen kuin olen oppinut tämänkin työn kunnolla. Tammi-Salminen: En ole miettinyt koko asiaa. Nyt haluan vain keskittyä uuden oppimiseen, siinä on haastetta pitkäksi aikaa. Sitä paitsi kyllähän professorinvirkoja pidetään yhtä lailla eläkevirkoina. "Lainsäädäntö ei ole aukoton, eikä kaikista asioista ole säädetty lainkaan." Eva Tammi-Salminen siviilioikeuden professori