Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Sijoittajien suuri määrä taloyhtiössä on riski – Vastikemaksut ja velat voivat kaatua muiden osakkaiden maksettavaksi

Asuntosijoittajilla on jo 20 miljardin euron velat, ja niistä kasvava osa on otettu taloyhtiöiden kautta. Hypon pääekonomistin Juhana Brotheruksen mukaan sijoittajien suuri määrä taloyhtiössä voi muodostaa suuren riskin taloyhtiön muille asukkaille. Sijoitusvelat keskittyvät etenkin isoihin kasvukaupunkeihin ja yliopistokaupunkeihin, kuten pääkaupunkiseudulle, Tampereelle, Turkuun, Jyväskylään ja Ouluun. Tavallisen asunnonostajan on nyt syytä olla tarkkana. Ennen kauppakirjojen allekirjoitusta ostajan kannattaa selvittää perinteisten taloyhtiötietojen lisäksi asunto-osakeyhtiön omistajarakenne. –Jos taloyhtiön muut omistajat ovat lähinnä sijoittajia, etenkin rahastoja, ovat riskit isompia ja esimerkiksi taloyhtiön tulevat remonttilainat kalliimpia, Brotherus sanoo. Ikävin tilanne tulee vastaan, jos sijoittaja ei selviydy vastikemaksuista. –Silloin kulut, kuten vastikemaksut ja velat, kaatuvat muiden osakkaiden harteille, vähintäänkin hetkellisesti. Taloyhtiöistä voi tulla tahtomattaan pikavippaaja asuntosijoittajalle. Brotheruksen tiedossa ei ole, että näin olisi tapahtunut mutta tietoja siitä, että sijoittajat ovat lykänneet vastikemaksujaan, on kantautunut hänen korviinsa. –Sijoittajat käyttävät näin taloyhtiötä rahoituksen lähteenä, mikä ei ole muiden osakkaiden etu. Pankkeja kiinnostaa omistajarakenne Nyt eletään hyviä aikoja. Korot ovat pohjassa ja työllisyys kasvaa. Brotheruksen mukaan "sijoittajatalojen" ja tavallisten asunto-osakeyhtiöiden erot nähdään sitten, kun talouden suhdanteet heikkenevät ja edessä on esimerkiksi talon peruskorjaus. Remonttilainaa myöntävät pankit katsovat tarkkaan, millainen rahoitettavan asunto-osakeyhtiön omistajarakenne on –Silloin huomataan, että sijoittajavetoisten talojen rahoitus on tiukempaa. Lainamarginaali on korkeampi, laina-aika lyhyempi ja lainamäärä pienempi, Brotherus sanoo. Ongelmia voi tulla myös silloin, kun vaikeuksiin ajautunut sijoittaja alkaa myydä asuntojaan taloyhtiöstä. –Jos taloyhtiössä tulee 30 asuntoa myyntiin, niin siinä voi olla vähän vaikea saada omaa asuntoaan myydyksi yhtä hyvällä hinnalla kuin muuten. Lainakatto ei auta Suomen Pankin alainen Finanssivalvonta päätti maaliskuussa alentaa muiden uusien asuntolainojen kuin ensiasuntojen enimmäisluototussuhdetta eli lainakattoa 90 prosentista 85 prosenttiin. Tavoitteena on hidastaa kotitalouksien velkaantumisen kasvua ja parantaa tietoisuutta suuriin lainoihin liittyvistä vaaroista. Hypon Brotherus ihmettelee keskuspankin toimintaa. Velkaantuneisuus kasvaa sijoittajapuolella, ei niinkään tavallisilla kotitalouksilla. –Ongelmana eivät ole tavallisten suomalaisten kotitalouksien asuntolainat, joiden kasvu on ollut pitkään maltillista, vaan taloyhtiöiden ja sijoittajien kova velkaantuminen. Sijoittajien velat kasvavat, mutta oman kodin ostoa hankaloitetaan. Brotheruksen mukaan lainakatto iskee etenkin kaupunkien asunnonvaihtajiin. Taloyhtiöissä velkaantuneisuuden kasvu tulee Brotheruksen mukaan juuri sijoittajapuolelta. –Taloyhtiövelkaantuminen tapahtuu eritoten uudisrakentamisen kautta. Nyt rakennetaan paljon uusia asuntoja isolla velkavivulla. Samaan aikaan tiedetään, että uusista asunnoista jopa kaksi kolmasosaa menee sijoittajille. 20 miljardin euron velat Hypon laskelmien kotitaloussijoittajilla ja ammattisijoittajilla on kullakin noin 10 miljardin velat, siis yhteensä 20 miljardia euroa ja kasvava osa on otettu taloyhtiöiden kautta. –Velkamäärä on suurempi kuin aiemmin on arvioitu ja kasvuvauhti kiivasta. Kotitalouksien asuntovelka on Brotheruksen mukaan runsaat 100 miljardia euroa. Luvussa ovat mukana taloyhtiölainat. Omistusasuntojen määrä on kasvanut finanssikriisin jälkeen alle 4 prosenttia ja sijoitusasuntojen 40 prosenttia. Suomen Pankin mukaan valtaosa kotitalouksien velasta on asuntovelkaa. Lisäksi taloyhtiölainat ja kulutusluotot ovat kasvattaneet kotitalouksien velkaantumista viime vuosina. Taloyhtiölainojen välillinen luonne voi erehdyttää kotitaloudet ottamaan vastuulleen maksukykyynsä nähden liian suuria lainoja. –Kotitalouksien on syytä olla tietoisia, että korkojen nousu ja taloyhtiölainojen mahdollisten lyhennysvapaiden päättyminen vaikuttavat yhtiölainojen hoitomenoihin ja pääomavastikkeisiin, , Suomen Pankki muistutti keskiviikkona. Asunto-osakeyhtiöiden osakkaat lyhentävät taloyhtiölainoja maksamalla pääomavastikkeita, mikä lisää heidän kokonaisvelanhoitorasitustaan.