Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Tulospalvelu Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Näköislehti Tähtijutut

Tämän keksinnön avulla voidaan pelastaa monen syöpäpotilaan rinta – Älyveitsen ansiosta kirurgi osaa tehdä entistä tarkempia syöpäleikkauksia

Vahva palaneen lihan ja rasvan katku leviää pieneen laboratoriohuoneeseen, kun väitöskirjatutkija Anton Kontunen viiltää sähköisellä kirurginveitsellä teurastamolta saatua porsaanrintaa. Kontusen kädessä oleva veitsi on Tampereella kehitetty kudoksia tunnistava älyveitsi. Veitsen avulla terve solukko voidaan erottaa syöpäsoluista kudoksesta leikkauksen aikana irtoavan savun avulla. Tavoite on, että leikkausta tekevä kirurgi saa analyysin leikkaamastaan kudoksesta reaaliajassa ja osaa poistaa syöpäkasvaimia entistä tarkemmin. Näin leikkauksia ei tarvitsisi keskeyttää potilaasta otetun kudosnäytteen analyysin ajaksi. Myös monelta uusintaleikkaukselta vältyttäisiin. –Tavoite on, että uuden menetelmän avulla uusintaleikkausten määrä voidaan jopa puolittaa, älyveistä kehittävää tutkimusryhmää johtava Tampereen yliopiston kirurgian professori Niku Oksala sanoo. Sairas kudos haihtuu pois Diatermia-sähköveitsi on kirurgien eniten käyttämä perustyökalu. Sähköveitsi leikkaa kudosta sen kärjestä leimuavan valokaaren avulla. Kun valokaari osuu kudokseen, kudos höyrystyy ja haihtuu savuna ilmaan. Näitä savukaasuja Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston TTY:n tutkimusryhmän on tutkinut jo vuosia. –Savukaasut sisältävät erilaisten pienhiukkasten lisäksi myös molekyylejä. Ne kantavat mukanaan hyvin tarkkaa tietoa kudoksesta, Kontunen sanoo. Kontunen on kehittänyt laitteistoa ja menetelmiä TTY:llä yhdessä muun muassa väitöskirjatutkija Markus Karjalaisen kanssa. Keinonenä tunnistaa kudoksia Älyveitsen leikatessa kudoksesta irtoavat savukaasut imetään esikäsittely-yksikön kautta varsinaiseen mittauslaitteeseen. –Se on keinonenä, joka tunnistaa leikkauksessa syntyvistä savukaasuista syöpäsolujen biomarkkereita, Kontunen sanoo. Lue lisää: Ainutlaatuinen koe Tampereella: Tutkijat siirtävät verkossa digitaalisia tuoksuja paikasta toiseen – yleisökin pääsee nuuhkimaan Lue lisää: Tampere-talolla tehtiin historiallinen hajukoe: ”Vaniljalta se ensin tuoksui, mutta sitten tuntui myös sitruunan hajua” Biomarkkerit ovat mitattavia näytteitä, joilla on johonkin ominaisuuteen liittyvä ennusteellinen arvo. Tervettä ja sairasta kudosta toisistaan erottavia biomarkkereita ovat solukalvojen rakennemolekyylit. Ne ovat terveissä soluissa ja syöpäsoluissa erilaisia. Ryhmä on tutkinut muun muassa kymmentä erilaista sian kudosta, kuten lihasta, rasvaa, maksaa, kieltä, sydäntä, munuaista ja aivoja. Tutkimus julkaistiin äskettäin Annals of Biomedical Engineering -julkaisussa. Savunäytteistä löytyneiden biomarkkereiden avulla on rakennettu hajusormenjälkiä, joiden avulla kudostyyppejä tunnistetaan. –Tavoite on, että kirurgi saa tuloksen reaaliajassa ja että hän osaa saamansa lisätiedon avulla toimia niin, että kasvain saadaan poistettua mahdollisimman tarkasti. Näin ei tarvita uusintaleikkauksia, Kontunen sanoo. Niku Oksalan mukaan jo tehdyissä ihmisen kudosanalyyseissä on saatu lupaavia tuloksia rintasyövässä ja aivokasvaimissa. Ensimmäiset ihmiskokeet älyveitsellä leikkaussalissa tehtävien syöpäleikkauksien yhteydessä on tarkoitus aloittaa jo tänä vuonna. Noissa kokeissa kerätään vain tietoa. Leikkaukseen liittyvien päätösten tekemiseen savuanalyysia ei vielä saa käyttää. –Siihen, että saamme sertifioidun menetelmän kliiniseen käyttöön leikkaussaleihin menee vielä muutama vuosi, Oksala sanoo. Tuolloin kirurgi saa kudosanalyysin alle sekunnissa. –Analyysin tekeminen kestää nyt joitakin sekunteja. Tavoitteena on alle sekunnin viive siitä hetkestä, kun kirurgin kudosta veitsellä leikkaa. Tämän eteen tehdään nyt kovasti töitä. Rintasyöpä on tärkeä painopiste Tutkijat ovat myös haastatelleet alan mielipidejohtajia ympäri maailmaa. –Olemme saaneet vahvaa palautetta siitä, että rintasyövän ja erityisesti rintasyövän eri alatyyppien tunnistaminen leikkausten yhteydessä olisi iso parannus nykykäytäntöön, sanoo älyveitsellä tehtäviä savuanalyysejä kehittävän tutkimusryhmän johtaja Tampereen yliopiston kirurgian professori Niku Oksala . Oksalan mukaan uutta teknologiaa syöpäkirurgiassa on tuotu viime vuosina kaikkein voimakkaimmin miesten syöpiin, esimerkiksi eturauhassyövän leikkaushoitoon. –Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Vaikka lääkehoito on kehittynyt paljon, rintasyövän leikkaushoitoon ei ole käytännössä aikoihin saatu mitään uutta. Älyveitsen ja reaaliajassa tehtävän savuanalyysin hyöty syöpäleikkauksissa on, että kirurgi saa jo leikkauksen yhteydessä tärkeää lisäinformaatiota siitä, onko hän poistanut kasvainta riittävästi. Näin vältytään turhan kudoksen poistamisen aiheuttamilta mahdollisilta esteettisiltä haitoilta sekä uusintaleikkauksilta. –On tärkeätä, että kudosta poistetaan riittävästi. Jos uusintaleikkaukseen joudutaan, tarkoittaa se usein, että koko rinta on poistettava. Sopii moniin syöpätyyppeihin Verisuonikirurgiaan erikoistunut Niku Oksala leikkaa työssään muun muassa erittäin vaikeita suuriin verisuoniin kiinni kasvaneita syöpäkasvaimia. Oksalan mukaan Tampereella kehitettävällä uudella kudostunnistusmenetelmällä olisi leikkauksissa paljon iloa. –Tämä olisi meille kirurgeille oiva apuväline, sillä sen avulla voimme keskittyä leikkaussalissa kaikkein olennaisimpaan eli syöpäkudoksen entistä tarkempaan ja turvallisempaan poistamiseen. Kun reaaliaikainen kudostunnistus saadaan käyttöön, leikkaukset saadaan nopeammin vietyä läpi. Tämä tuo tehokkuuden lisäksi myös säästöjä. Yksi savutunnistusmenetelmän etu on, että se näyttäisi soveltuvat lähes kaikkiin syöpätyyppeihin. Vesa Vanhalakka Twitterissä: @vanhalakka Kirurgien käyttöön suunniteltu sähköinen älyveitsi tunnistaa kudoksia savusta, jota kudoksista irtoaa leikkauksen aikana. Tavoite on, että menetelmän avulla kirurgi saa syöpäleikkauksen aikana reaaliajassa tietoa siitä, onko hänen leikkaamansa kudos tervettä vai sairasta solukkoa. Älyveitseen yhdistettyä savuanalyysia kehitetään Tampereen yliopiston ja Tampereen teknillisen yliopiston TTY:n tutkimusryhmässä yhteistyössä Fimlab-laboratorioiden ja Taysin kanssa. Työtä tehdään TTY:n ja Tampereen yliopiston yhteisen biologiaa ja tekniikkaa yhdistävän BioMediTech-instituutin alaisuudessa.