Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Tullineuvottelut saavat jatkoa – EU kritisoi Yhdysvaltoja markkinoiden epävakauden pitkittämisestä

EU, Kanada ja Meksiko pystyivät hengähtämään helpotuksesta tiistaina, kun Yhdysvallat ilmoitti lykkäävänsä maille kaavailtuja teräksen ja alumiinin tuontitulleja kesäkuun alkuun. Lykkäys antaa maille aikaa yrittää etsiä sopua Yhdysvaltain kanssa. Suomen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaisen (kok.) mukaan on positiivista, että tullit eivät astuneet vielä voimaan. –Mutta kyllähän tämä tarkoittaa sitä, että epätietoisuus jatkuu. Se on kaikille yrityksille aina huono asia. Toinen asia on se, että eihän tämä poista sitä aitoa ongelmaa eli ylituotantoa, Virolainen sanoi. Virolaisen mukaan kiistaan pitää olla näköpiirissä jokin ratkaisu 22. toukokuuta mennessä, jolloin EU:n kauppaministerit kokoontuvat. "Emme voi neuvotella uhan alla" EU kritisoi Yhdysvaltain päätöstä sanoen sen pitkittävän markkinoiden epävakautta. Komission mukaan EU tulisi jättää täysin ja pysyvästi tullien ulkopuolelle, koska tulleja ei voida perustella kansallisella turvallisuudella, kuten Yhdysvaltain presidentti Donald Trump on tehnyt. Komission mukaan sen alueella ei ole teräksen ja alumiinin ylituotantoa. –EU on toistuvasti ilmaissut halukkuutensa keskustella nykyisistä, molempia osapuolia koskevista markkinakysymyksistä. Olemme kuitenkin tehneet myös selväksi, että Yhdysvaltojen pitkäaikaisena ystävänä ja kumppanina emme voi neuvotella uhan alla. Kaiken transatlanttisen yhteistyön tulee olla tasapainoista ja molempia osapuolia hyödyttävää, komissio sanoo tiedotteessaan. Suurten EU-maiden johtajat ovat aiemmin sanoneet, että EU ryhtyy vastatoimiin, jos tuontitullit tulevat voimaan. Kallistutaanko kiintiöihin? Teknologiateollisuuden EU-vaikuttamisen johtaja Kimmo Järvinen arvioi, että neuvotteluissa päädytään EU:sta tulevalle teräkselle ja alumiinille tullivapaaseen kiintiöön. Hän perustaa arvionsa epävirallisiin tietoihin, joiden mukaan Yhdysvallat olisi pitkällä kiintiöneuvotteluissa Etelä-Korean, Argentiinan, Australian ja Brasilian kanssa. –Samanlaisia neuvotteluja käyvät koko ajan Kanada, Meksiko ja EU. Näyttäisi, että Trump onnistuu siinä mitä hän on halunnut tehdä eli hän kykenee rajoittamaan teräskauppaa eri maille tulevilla kiintiöillä. Sitä kautta hän pystyy estämään mielestään isoimman hädän eli sen, että Yhdysvaltojen terästeollisuus ajetaan alas polkumyynnin takia, Järvinen sanoo. Elinkeinoelämän keskusliiton EU- ja kauppapolitiikan asiantuntijan Saila Turtiainen pitää huolestuttavana, että Yhdysvallat näyttää suhtautuvan kiintiöehdotuksellaan välinpitämättömästi Maailman kauppajärjestön WTO:n sääntöihin. –Heitä ei tunnu tällä hetkellä sitovan se, mitä siellä WTO:ssa on yhdessä sovittu, vaan he hakevat ratkaisuja, jotka ovat heidän omissa intresseissään. Haitta voi jäädä Suomelle pieneksi Ministeri Virolaisen mukaan kiistan venymisen suorat vaikutukset ovat Suomelle sinällään pienet. Suurin huoli kohdistuu Suomessa ja muualla EU:ssa siihen, miten vastatoimien kierre vaikuttaa maailmankaupan kasvuun ja sitä kautta vientinäkymiin. –Tulee kuitenkin markkinavääristymiä, ja se on vakava haitta EU:n teräsalan yritysten kilpailukyvylle, Virolainen sanoo. Tuontitullien alaisten teräs- ja alumiinitavaroiden osuus Suomen koko Yhdysvaltain-viennistä oli viime vuonna alle kaksi prosenttia. Tullin mukaan vienti oli arvoltaan 73 miljoonaa euroa. Eskaloitumista pelätään Saila Turtiainen muistuttaa, ettei tässä vaiheessa puhuta Suomen talouden kannalta kovin isoista asioista, vaikka yksittäisiä yrityksiä on ikävässä tilanteessa. –Jos tilanne alkaa eskaloitua ja esimerkiksi EU vastaa tasapainottavilla toimenpiteillä, voi tulla isompaa taloudellista vahinkoa. Mutta siitä ollaan vielä kaukana. Tässä vaiheessa ollaan rakentamassa polkua kansainvälisen kaupan uuteen todellisuuteen, mikä huolestuttaa. Teknologiateollisuuden Kimmo Järvinen huomauttaa, että jos EU ja Yhdysvallat sopivat teräksen ja alumiinin tullivapaista kiintiöistä, voidaan hyvässä lykyssä Suomesta Yhdysvaltoihin vietäville tuotteille määrätä niin isot kiintiöt, ettei Suomelle koidu juurikaan haittaa. –Isompi haitta EU:n ja Suomen tuotannolle on se, että Yhdysvaltojen kiintiöiden myötä tuleva ylijäämä suuntautunee pitkälti EU:n markkinoille. Luulen, että tuonti EU:hun tulee lisääntymään sitä kautta, ellei EU tee toimia, joilla se koittaa rajoittaa tuontia.