Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Poliisin tiedonsaanti radikalisoituneista vangeista heikkeni yllättäen merkittävästi – Laintulkinta muuttui

Vankilaviranomaisilla ei ole enää oikeutta ilmoittaa oma-aloitteisesti muille viranomaisille tietoa vankien radikalisoitumisesta tai muusta riskikäytöksestä. Uuden linjauksen mukaan esimerkiksi poliisi ja suojelupoliisi saavat vankiloilta tietoa riskihenkilöistä vain, jos osaavat kohdennetusti pyytää sitä. –Näin lakia on tulkittu. Täysin poissuljettua tietojen luovuttaminen ei ole. Mutta on totta, että poliisin on vaikea kohdentaa pyyntöä, jos sillä ei ole tietoa esimerkiksi henkilön toiminnasta vankilassa, vahvistaa osastopäällikkö Arto Kujala oikeusministeriöstä Lännen Medialle. –On tietenkin täysin kestämätön tilanne, jos viranomaisten välillä ei pystytä välittämään tärkeitä tietoja. Ongelma selvisi viime vuoden lopussa, kun Rikosseuraamuslaitos (Rise) ryhtyi perustamaan seitsemää uutta virkaa radikalisoitumisen ehkäisyyn. –Tehtäväkuvauksiin liittyi yhteistyö muiden viranomaisten kanssa, mikä nosti vankilaviranomaisten toimivaltuudet lakimiesten tarkasteluun. Oma-aloitteinen tiedonvaihto katsottiin laittomaksi, kuvailee turvallisuuspäällikkö Juha Eriksson Risestä. –Samalla laittomaksi tulkittiin myös vankiloissa tapahtuva systemaattinen, keskitetty tiedonhankinta ja tiedon analysointi yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa, joten jouduimme lopettamaan sen, sanoo erityisasiantuntija Sami Peltovuomaa Risestä. Rikosseuraamuslaitos on aiemmin luovuttanut oma-aloitteisesti uhkatietoa vangeista poliisille. Poliisin näkemyksen mukaan Risellä on tähän edelleen lainmukainen velvollisuus ja oikeus. –Laki henkilötietojen käsittelystä Rikosseuraamuslaitoksessa ei ole muuttunut, ainoastaan sen tulkinta, näkee myös Risen Peltovuomaa. Oikeusministeriö pitää tärkeänä, että tiedonvaihto viranomaisten välillä turvataan. Ministeriö asetti maaliskuussa työryhmän selkeyttämään poliisin ja vankilaviranomaisten väliseen tiedonvaihtoon liittyvää lainsäädäntöä. Ministeriön arvion mukaan uusi sääntely tulee voimaan vuoden 2020 alusta. Siihen saakka viranomaiset joutuvat pohtimaan keinoja vaihtaa tietoja lakia rikkomatta. KRP aikoo ehdottaa pysyväispyyntöä vankiloiden radikalisoitumisraportteihin. Ministeriön näkemyksen mukaan tämä mahdollistaisi tietojen luovuttamisen nykylainkin pohjalta, mutta asiaa pohditaan tietojenvaihtoa käsittelevässä työryhmässä. Risestä muistutetaan, että raporttien laatu joka tapauksessa laskee, koska riskitietoa ei ole mahdollista analysoida yhdessä muiden viranomaisten kanssa. Keskusrikospoliisi (KRP) pitää vankiloiden vangeista keräämää uhkatietoa keskeisenä poliisitoiminnan kannalta. –Rikosten estämisen kannalta ja uhka-arvion luomiseksi on erittäin tärkeää, että eri viranomaisilla hajallaan oleva tieto voidaan yhdistää ja analysoida, kuvailee rikostarkastaja Arto Tuomela KRP:stä. Vankeusaika altistaa radikalisoitumiselle. Esimerkiksi Euroopassa tapahtuneiden terrori-iskujen tekijöistä valtaosa on radikalisoitunut vankiloissa. Siksi vankeinhoito on ryhtynyt etsimään työkaluja väkivaltaisen ääriajattelun tunnistamiseen ja ideologian leviämisen estämiseen vankiloiden sisällä. Vankiloihin kaavaillut uudet virkatehtävät ovat jatkoa Risen radikalisoitumisen tunnistamisprojektille, joka päättyi helmikuun lopussa. Puolentoista vuoden aikana projektissa tehtiin havainto 112 radikalisoituneesta vangista. –Jos vankilat eivät voi luovuttaa tällaisia tietoja poliisille ja Supolle, pahimmillaan tämä voi johtaa iskuihin. Ainakin riski tähän on kohonnut, arvioi projektissa mukana ollut erityisasiantuntija Peltovuomaa. –Tällä hetkellä vankeusrangaistusta suorittaa kymmenkunta vakavasti radikalisoitunutta henkilöä. Heillä on kykyjä ja halua iskujen toteuttamiseen Suomessa. Poliisiviranomaiset ovat yhtä mieltä siitä, että eri viranomaisten välinen tiedonvaihto on keskeinen pohja turvallisuhkien ja rikosten torjumisessa. Supon pitää olennaisena viranomaisen oikeutta luovuttaa tietoa myös oma-aloitteisesti. –Poliisin tavoitteena on, että uusi sääntely mahdollistaisi tämän tason tiedonvaihdon viranomaisten välillä teknisellä tasolla niin, että poliisi pääsisi suoraan vankiloiden uhkatietojärjestelmään, toteaa tiedonhallintapäällikkö Jari Råman Poliisihallituksesta. Lännen Median tietojen mukaan Suomesta karkotettiin viime viikolla korkean turvallisuusuhan riskihenkilö, jonka karkotuspäätökseen liittyi todennäköinen terrori-iskun uhka. –Korkea riski tarkoittaa kohonnutta terrorismiuhkaa. Lisäksi tämän henkilön kohdalla uhka oli monialainen ja liittyi myös yksittäisiin henkilöihin kohdistuviin iskuihin, Peltovuomaa vahvistaa. Kyseisen henkilön säilöönotto vankilasta vapautumisen yhteydessä ja karkotus on hyvä esimerkki vankiloiden ja poliisin välisen tiedonvaihdon merkityksestä. Rikosseuraamuslaitos (Rise) kerää vangeista riskitietoja omaan turvallisuustietorekisteriin. Rekisteri sisältää vankiloissa tehtyjä havaintoja esimerkiksi järjestäytyneestä rikollisuudesta, jengikytköksistä ja radikalisoitumisesta. Poliisi pitää vankiloiden riskivangeista luovuttamaa tietoa erittäin tärkeänä erilaisten rikosten ja uhkien torjumisessa. Rise on aiemmin luovuttanut uhkatietoja vangeista oma-aloitteisesti poliisille. Poliisiviranomaisilla ei ole omaa pääsyä Risen uhkarekisteriin. Uuden laintulkinnan mukaan vankilaviranomaisilla ei ole oikeutta kertoa oma-aloitteisesti poliisille uhkatietoja. Risen mukaan Suomen vankiloissa istuu tällä hetkellä kymmenkunta vakavasti radikalisoitunutta henkilöä, joilla on kykyä ja halua iskuihin Suomessa. Jos vankilat eivät voi luovuttaa tällaisia tietoja poliisille ja Supolle, pahimmillaan tämä voi johtaa iskuihin. Sami Peltovuomaa,…erityisasiantuntija,…Rikosseuraamuslaitos