Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Mielipiteet Moro Tähtijutut Näköislehti

Kun demokratia kuolee – nykyinen Unkari on demokratian irvikuva

Suoranaiset diktatuurit tai sotilasvallankaappaukset ovat nykyisin harvinaisia. Demokratiat kuitenkin kuolevat, ei kenraalien vaan vaaleilla valittujen hallitustensa avustamina. Taantuminen alkaakin äänestyskopissa, arvioivat aiheesta kirjan julkaisseet Steven Levitsky ja Daniel Ziblatt . Esimerkkejä on niin Venezuelasta, Georgiasta, Unkarista, Nicaraguasta, Perusta, Filippiineiltä, Puolasta, Venäjältä, Sri Lankasta, Turkista kuin Ukrainastakin. Itse olen verrannut brittiläisen Democracy Indexin tilastoja vuosilta 2006 ja 2016. Tulos on hätkähdyttävä: Euroopassakin demokratia on heikentynyt yli 30 maassa, Suomi mukaan luettuna. Vääjäämätöntä tämä ei ole, sillä demokratiaa täytyy vaalia. Jotkut maat ovat jopa parantaneet arvosanojaan kuten maailman ykkönen Norja. Nyky-Unkari on irvikuva demokratiakäsityksestä, joka yhdistää demokratian vapaisiin vaaleihin. Unkarissa vaalit olivat vapaat mutta eivät reilut. Etyjin edustajat arvostelivat tilannetta heti tuoreeltaan. Uhkailu, vinoutunut media ja kampanjarahoituksen läpinäkymättömyys kavensivat keskustelun tilaa. Ääniä Viktor Orbánin Fidesz sai huikeat 49%, mutta vaalijärjestelmä tuotti sille kahden kolmasosan enemmistön. Köyhillä alueilla ääniä jopa “ostettiin” jakamalla ruokapaketteja. Perinteisesti liberaalia demokratiaa on arvosteltu siitä, että se rajaa kansalaisten osallistumisen äänestämiseen. Nyt uhka tulee ns. illiberaalilta taholta, jota kiinnostavat äänet vaan ei vallankäytön kontrolli. Levitskyn ja Ziblattin mukaan autokraatit pitävät yllä demokratian kulissia mutta mitätöivät sen sisällön. Tämä tapahtuu hiljalleen esimerkiksi parlamentin tai oikeusjärjestelmän tehostamisen nimissä. EU:n uusista jäsenmaista Unkari on suurin pudottaja, jonka arvosana on heikentynyt vuosi vuodelta. Nykyisin se on lähempänä autoritaarista hallintoa, hybridejä kuin täysiä demokratioita. Itse arvioin Unkarin edustavan nyt pehmeää autoritarismia. Vaikka oppositio toimii periaatteessa vapaasti, käytännössä sen toimintaa vaikeutetaan. Olin vaalien alla Budapestissa seuraamassa valtion median toimintaa. Millainen olisi esimerkiksi sellainen Yle, jossa vaalipäivää ennen ulkomaanuutiset käsittelisivät vain maahanmuuttoa? Julkisissa mainostauluissa koko oppositio leimattiin suursijoittaja György Soroksen kätyreiksi. Nämä ovat itse asiassa maailmalla yleistyneen “illiberaalin” demokratian keinoja. Joissakin arvioissa hallituksen temput on lainattu suoraan Putinilta ja Trumpilta . Kun illiberaalissa järjestelmässä pitäisi puhua asiasta, puhutaan henkilöstä. Kun pitäisi harjoittaa itsekritiikkiä, arvostellaan muiden puutteita. Tähän liittyvän nationalismin heikkous on sen kykenemättömyys itsekritiikkiin. George Orwellille nationalismia oli juuri silmien ummistaminen oman puolen virheiltä. Yhteiskunnallisen ilmapiirin pystyy myrkyttämään nopeasti. Avoimuus katoaa, juorut ja kaksoispuhe kukoistavat, ja puheet ja teot erkanevat toisistaan. Ilmiö ei ole tuntematon Suomessakaan. Milloin on puhuttu leimakirveestä, milloin oman pesän likaamisesta. Unkarin tapaus on toteutunut EU:n myötävaikutuksella. Avainasemassa on suurin ryhmä EPP, joka on käytännössä suojellut Viktor Orbánia. Savolaisittain tätä sanottaisiin ketkuiluksi. Fideszin ydinryhmä näyttääkin sumeilematta nauravan sekä kotimaiselle oppositiolle että EU:lle. Hallituksella on tie avoinna ja kahden kolmasosan enemmistö jo kolmatta kertaa peräkkäin. Oppositio onkin osoittanut mieltään enemmistöön vetoamalla. Suurin aliedustus on naisilla. Heitä Unkarin parlamentissa on Euroopan vähiten eli noin 9,5%. Orbánin superenemmistö on silti tosiasia. Enemmistö on saavutettu korkeahkon äänestysprosentin oloissa ja vallitsevan, tosin puolueen rukkaaman, vaalilain avulla. Valtio-opillinen opetus on, että äänistä vähemmistön saaneen ei tulisi missään saada perustuslain muuttamiseen yltävää enemmistöä. Nyt Fideszin pitäisi osoittaa, että demokratia ja avoimuus toimivat superenemmistöstä huolimatta. Alkajaisiksi puolue voisi demokratisoida vaalilain ja siirtyä esimerkiksi Suomen malliseen vaalijärjestelmään. Aristoteleelle kehittyneempi versio demokratiasta oli politeia, jossa enemmistö hallitsi kaikkia varten. Enemmistöä on käytettävä viisaasti eikä vain itsen tai sukulaisten suosimiseksi. Demokratian kuolemassa niitämme satoa myös “tavallisuuden” ylistämisestä. Ennen oli ihanteena, että työläinen lähtee raskaan päivän jälkeen vielä opintopiiriin. On myös ajan merkki, että tänä keväänä olemme kansainvälisen politiikan peruskurssilla opetelleet some-käyttäytymistä. Ajattele ennen kuin puhut, muuten puhut mitä ajattelet, pätee edelleen.