Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Äänioikeuden vähättely avaa tietä jopa diktatuurille

Kerrankin pääsin mukaan valiojoukkoon. Oma ikäluokkani käytti alkuvuonna ahkerimmin hyväkseen demokratian arvokkainta ominaisuutta, mahdollisuutta vaikuttaa yhteisten asioiden hoitoon äänestämällä vaaleissa. Tieto perustuu Tilastokeskuksen tuoreeseen katsaukseen, ketkä suomalaiset äänestivät tai jättivät äänestämättä tammikuun presidentinvaaleissa. Analyysissä äänestäjät jaettiin ryhmiin taustatekijöiden perusteella. Niitä olivat esimerkiksi äänioikeutettujen ikä, sukupuoli, koulutustaso, tulotaso, pääsiallinen toiminta, perheasema ja syntyperä. Tulokset eivät poikkea olennaisesti aiemmista vastaavista selvityksistä. Tiivistetysti sanottuna tämänkin tutkimuksen mukaan innokkaimpia äänestäjiä olivat varttuneet hyvin koulutetut ja hyvätuloiset kansalaiset. Vastaavasti laiskimmin äänioikeuttaan käyttivät nuoret, pienituloiset ja heikosti koulutetut suomalaiset. Merkille pantava ilmiö oli myös se, että naiset äänestivät selvästi vilkkaammin kuin miehet. Samankaltaisia tuloksia eri ryhmien äänestysvilkkaudesta on saatu tutkimuksissa muuallakin maailmassa. Olen seurannut pitkään aktiivisesti Yhdysvaltain politiikkaa ja maan vaaleja. Äänestysprosentti niissä on yleensä alhaisempi kuin useimmissa muissa länsimaissa. Vähäinen osanotto vaaleihin on sikäli erityisen huolestuttava, että usein juuri vähäväkisimmät jättävät äänioikeutensa käyttämättä, vaikka nimenomaan he tarvitsisivat kipeimmin yhteiskunnan tuottamia palveluja. Tepsiviä keinoja suunnan kääntämiseksi ei ole vielä löydetty. Voi lisäksi epäillä, etteivät kaikki nykytilanteesta hyötyvät edes kaipaa niitä. Joissain osavaltioissa on ilmennyt pikemminkin halua tehdä äänestäminen entistä hankalammaksi niille, joiden uumoillaan kannattavan muita kuin valtapuoluetta. Äänestämättä jättäminen on vakava varoitusmerkki yhteiskunnalle ja koko demokraattiselle järjestelmälle. Ei pidä hyväksyä sitä joidenkin nukkuvien puolueen jäsenten väitettä, ettei yhdellä äänellä ole mitään merkitystä tai että äänestämättä jättäminenkin on tapa vaikuttaa. Monissa vaaleissa on ollut nähtävissä, että tiukassa kilpailutilanteessa muutamakin, joskus jopa yksi ainoa ääni saattaa ratkaista tuloksen. Toki äänestämättä jättäminen voidaan nähdä jonkinlaisena protestina olevia oloja vastaan, mutta tällainen vastalause voi kääntyä omaa tarkoitustaan vastaan. Jos haluaa muutosta politiikkaan, pitää äänestää niitä, jotka sitä ajavat. Äänioikeuden merkitystä vähättelevä ajattelutapa on turmiollinen, koska se tasaa tietä vahvan johtajan kaipuulle ja sitä kautta autoritaarisuudelle, ääritapauksessa jopa diktatuurille. Kirjoittaja on Aamulehden emeritustoimittaja.