Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

On aika perustaa myös Läskitoo-kampanja

Poden lihavuusneuroosia ja punnitsen itseni kolme kertaa päivässä. Uin kuin hullu (rouvan arvio), ja jumpan jälkeen ryntään kotiin punnitsemaan, paljonko olen laihtunut. Repussani on kokoontaitettava matkavaaka, jolla pystyn vaikka Tammelantorilla punnitsemaan itseni munkin ja kahvin jälkeen.  Mutta laihduttamiseni on nyt loppu. Olen ansainnut kaloririkkaan elämän, joten kidutus saa riittää.  Myös lihavien pilkkaaminen saa loppua. Meetoo-kampanjan rinnalle ehdotan Läskitoo-kampanjaa, jossa lihavat voivat paljastaa, ketkä heitä ovat kiusanneet. Personal trainerini on kissamme Kauno. Se on aina notkea ja sopusuhtainen, vaikka kissa ei rehki, vaan se nukkuu päivät ja viettää kevätyöt Rossan Armin (kissa) kanssa lemmenleikeissä. Meillä ihaillaan laihoja. Kaikki suuret johtajamme ovat laihoja liian pienissä puvuissaan. Demarien puheenjohtaja Antti Rinne laihdutti 25 kiloa heti, kun nousi valtaan. Alex Stubb twiittasi pääministerinä joka aamu rasvaprosenttinsa. Ei sitä muuten Luxemburgin pankkiiriksi pääsisikään. Pelikaveristani Juha Niemelästä tuli paperijätti UPM:n vuorineuvos ja minusta toimittaja, koska Niemelä on pitkä ja laiha, ja minä olen geneettisesti kepulainen eli lyhyt ja tanakka.  Lihavia syyllistetään ja heitä pilkataan, vaikka me yritämme: miljoona suomalaista yrittää joka vuosi laihduttaa tosissaan. Ruoasta ja laihduttamisesta on tullut suomalaisille uskonto ja bisnes, jossa hyväuskoisilta kerätään miljoonia. Televisiossa joku kokki neuvoo aamusta iltaan meille, miten kaloriton hampurilainen paistetaan väärinpäin.  Äitimme ei suostunut syömään margariinia eikä juomaan kurria eli rasvatonta maitoa, vaan söi aina voita, käytti kermaa ja joi oikeaa maitoa. Kolmen sodan veteraani eli lähes satavuotiaaksi. Ja hän koki monet kovat pula-ajat. Nykyisen rasvattoman maidon eli jopin meijerit palauttivat maatiloille eläimille juotettavaksi ihmiselle kelpaamattomana. Onneksi me sota-ajan ja suurten ikäpolvien lapset olemme syöneet terveellisesti. Pihoilla kasvatettiin siat, perunat, porkkanat, kurkut ja metsästä keräsimme marjat – myös koulujen keittiöihin.  Laktoosi-intoleranssi oli täysin tuntematon käsite eikä homeesta ollut tietoakaan.  Kunnes 60-luvun lopulla ruokaviranomaiset julistivat, että peruna lihottaa ja aiheuttaa sokeritautia ja terapeutit ilmoittivat, että leipä on epäterveellistä. Jokunen vuosi sitten rantautui meille hurmahenkinen uskonoppi nimeltään karppaus. Onneksi huuma meni pian ohi, ja karppaajat palasivat vanhoihin mittoihinsa. Eduskuntakin aloitti kerran kollektiivisen karppauksen. Mutta eduskunta onkin kansa pienoiskoossa.