Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Näkökulma: Maailmankauppajärjestö WTO voi olla Donald Trumpin kauppasodan uhri – Joko se asettuu vastaan tai avaa Pandoran lippaan

Donald Trumpin rangaistustullit ovat nostaneet maailman takajaloilleen. Trumpin kauppasodan pääkohteekseen julistama Kiina ilmoitti jo vastatulleista. Tullisota tuo harmia niin tuottajille kuin kuluttajille rintaman kaikilla puolilla. Kauppasodan ensimmäinen ja pahin uhri saattaa silti olla maailmankauppajärjestö WTO, jonka sisällä 164 jäsenmaata sopivat kansainvälisen kaupan pelisäännöistä. Tullit ja rajoitteet on asetettava WTO:n puitteissa rangaistuksen uhalla. Monenkeskisen päätösmekanismin ansiosta jäsenten ei tarvitse neuvotella jokaista kauppasuhdetta kahdenvälisesti. Sopimusten määrän vuoksi se olisi äärettömän työlästä verrattuna kollektiiviseen malliin. WTO on kaikkialla kritiikin kohde , mutta sen olemassaoloa eivät johtavat poliitikot yleensä kyseenalaista. Trump tuomitsee järjestön avoimesti, koska se rajoittaa Yhdysvaltojen kauppapolitiikkaa. Totta kai niin tekevät kaikki sopimusjärjestelmät. Trumpin yksisilmäinen linja edustaa sinänsä tavanomaista populismia, mutta ensimmäisen kerran se on yhdenkään suurvallan kanta. Silti hän ei ole syöksymässä suin päin ulos järjestöstä, vaan aloittaa ovelasti sen murentamisen porsaanreiästä. Trump vetoaa WTO:n pykälään, joka antaa maalle oikeuden tuontirajoitteisiin kansallisen turvallisuuden nojalla. Yhdysvaltojen on muka suojeltava metallintuottajiaan varmistaakseen armeijansa lentokoneiden, laivojen ja panssarivaunujen tuotannon. Peruste on huttua jo siksi, että suurin osa tuontimetalleista saapuu Yhdysvaltojen liittolaismaista: EU:sta, Kanadasta, Meksikosta. Pykälä tarjoaa kuitenkin muodollisen oikeuden tulleihin, ellei WTO:n tuomioistuin kiistä perustetta. Se on kova vaatimus tuomariressukoille – heidän pitäisi kyseenalaistaa Yhdysvaltojen presidentin pätevyys hänen ydinalueellaan. Painaessaan tekosyyn villaisella WTO kuitenkin loisi vaarallisen ennakkotapauksen. Kansallisesta turvallisuudesta tulisi mielivaltainen raami, johon jokainen maa voisi vedota protektionismia janotessaan. Jos yksi saa luvan, niin vaikea sitä olisi muiltakaan kieltää. Pelisäännöt murenisivat. Sen vuoksi jäsenmaat vetoavat pykälään harvoin. Ne tietävät sen olevan kuin ydinaseen, jonka käyttö laajentuisi väistämättä tuhoisaksi kauppasodaksi. Jos taas muut maat kääntäisivät supervallan talousmahdin pelossa toisen posken eli eivät riitauttaisi tulleja, palkitsisivat ne Trumpin omavaltaisuudesta. Kohta tulleja lappaisi lisää samalla verukkeella. EU, Kanada ja Meksiko jäävät toistaiseksi tullien ulkopuolelle, mutta Trump aikoo käyttää vapautusta pelimerkkinä kauppaneuvotteluissa. Jo se rikkoo WTO:n monenkeskistä päätösmallia. Helpottunut EU tuskin vielä reagoi alkuperäisen uhkauksensa mukaisesti, mutta Kiina vie asian WTO:hon. Järjestö joutuu todella vaikeaan rakoon. Joko se asettuu Trumpia vastaan hyvin arkaluontoisessa aiheessa tai avaa Pandoran lippaan sääntöjensä polkemiseen. Se olisi WTO:n loppu. Sama on tulos, jos Trump yksin saa tekosyyllä poikkeusluvan. Muut katsoisivat järjestöstä tulleen Yhdysvaltojen työrukkasen. Trumpin strategiaa WTO:ta kohtaan kuvaa, että hän aikoo torjua sen uusien tuomarien nimityksen ensi vuonna. Sekin halvaannuttaisi järjestön, jota ilman kansainvälinen kauppa perustuisi valtioiden omin nokin rakentamaan tulliviidakkoon. Trumpille se on tavoite. Hän uskoo muiden nöyrtyvän kiltisti Yhdysvaltojen ehtoihin ilman vastapakotteita, koska se tuo enemmän kuin vie. Historia ei oletusta puolla. Samalta pohjalta kauppasotaan vuosituhannen alussa rynnännyt presidentti George W. Bush peruutti teräksen tuontitullit reilun vuoden jälkeen, kun EU:n vastapakotteet iskivät republikaaneille tärkeisiin osavaltioihin. Tappioita ja työttömyyttä ehti lyhytkin kahina silti tuottaa. Kauppasodan mittakaava ei vielä ole pelottava, mutta helposti se sellaiseksi leviää. Yhdysvaltojen pienin rajoituksin aloittama 1930-luvun kauppasota laajeni äkkiä ja vaikeutti maailmantalouden pahinta lamaa, vaikka kauppa oli paljon nykyistä vähäisempää. Trumpia eivät jäljet pelota.