Ladataan
Pääaiheet 100 tuoreinta Live Uutiset Urheilu Hyvä elämä Kulttuuri Tähtijutut Moro Näköislehti Mielipiteet

Maahanmuuttoviraston linja on tiukentunut selvästi – Migri: Avustajan puuttuminen on ongelmallista, kun arvioidaan turvapaikanhakijan kertomia perusteluja

Maahanmuuttoviraston eli Migrin linja on tiukentunut huomattavasti kansainvälistä suojelua hakevien irakilaisten nuorten aikuisten turvapaikkapäätöksissä vuodesta 2015, kertoo tuore tutkimus. Turun yliopiston oikeustieteellinen tiedekunta, Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutti sekä Yhdenvertaisuusvaltuutettu selvittivät Migrin kansainvälistä suojelua koskevia myönteisiä ja kielteisiä päätöksiä. Tutkimus kertoo, että ratkaisuissa on tapahtunut linjan muutos vuosien 2015 ja 2017 välillä. Ajanjaksolla 2015 selkeä enemmistö turvapaikanhakijoista, 86 prosenttia, sai myönteisen päätöksen, eli heille tarjottiin kansainvälistä suojelua. Ajanjaksolla 2017 selkeä enemmistö hakijoista, 79 prosenttia, sai kielteisen päätöksen. Turvapaikkoja myönnettiin vähemmän ajanjaksolla 2017 verrattuna aiempaan ajanjaksoon, eikä toissijaista suojelua myönnetty lähes ollenkaan. Merkillepantavaa on se, että turvapaikkaa hakevien kielteisten päätösten määrää ei voida selittää ulkomaalaislainsäädännön muutoksilla. Tutkimuksen valossa keskeinen selittävä tekijä liittyy nimenomaan Migrin tulkintalinjan tiukentumiseen. Tutkimuksestahan ei näe tarkasti sitä, mistä tiukentunut linja johtuu. Tiukennus ei näytä perustuvan lainsäädäntömuutoksiin. Yhdenvertaisuuden näkökulmasta huolena on se, että turvapaikanhakijan näyttötaakka ja uskottavuuden kynnys on nostettu päätöksissä hyvin korkealle. Linjauksiin kriittisesti suhtautuvat voivat miettiä, ovatko Suomen soveltamiskäytännöt linjassa kansainvälisten velvoitteiden ja EU-oikeuden normien kanssa. Turvapaikanhakijalta voidaan vaatia entistä suurempaa näyttöä siitä, miten todennäköisestä esimerkiksi hänen kokemansa väkivallan uhka on tulevaisuudessa. Näyttökynnyksen ei pitäisi olla äärimmäisen korkea. Päinvastoin EU-direktiivissä todetaan, että jollei ole perusteltua syytä arvioida, ettei se tule toistumaan, hakijaa pitäisi uskoa. Yhdenvertaisuusvaltuutettu tulee antamaan eduskunnalle ensimmäisen eduskuntakertomuksensa pääsiäisen jälkeen. Siinä tullaan esittämään muutosta ulkomaalaislainsäädäntöön koskien nimenomaan näyttökynnystä. Jos tarvetta on, lakia voidaan joutua tarkentamaan. Avustajan saanti loppui syksyllä 2016 Puhutteluun ei ole enää automaattista oikeutta saada avustajaa. Pimiän mukaan turvapaikanhakijat eivät osaa aina tuoda oikealla tavalla kokemuksiaan esille. Myös Migrin mukaan oikeusavun heikentyminen on vaikuttanut hakemusten käsittelyyn. Vielä 2015 jokaisessa puhuttelussa hakija sai halutessaan maksuttoman avustajan. Tämä loppui 2016 syksyllä. –Todennäköisesti kaikki viime vuonna ratkaistut tapaukset olivat ilman avustajaa, koska hakijat olivat täysikäisiä. Ilman huoltajaa tullut alaikäinen saa avustajan, samoin haavoittuvassa asemassa oleva, kertoo ylijohtaja Jaana Vuorio Migristä. Avustaja kykenee tarvittaessa tuomaan kaikki perustelut esille. Kun hakija on yksin, silloin asiantuntevasta avustajasta on Migrinkin mielestä apua. Ylijohtaja sanoo, että pelkästään päätöksiä lukemalla ei kuitenkaan näe kaikkea, vaan pitäisi myös katsoa turvapaikkapuhuttelun pöytäkirjat. Lisäksi tutkimuksessa on hänen mielestään aika pieni otos ja lyhyt aikajakso. Tutkimuksessa ei Vuorion mukaan kerrota, milloin hakeneista on kyse. Kesällä 2015 on ratkaistu edellisenä talvena tulleiden hakemuksia ja kesällä 2017 vielä syksyllä 2015 tulleiden hakemuksia. –Vielä kesällä 2015 meillä sovellettiin toissijaisen suojelun määritelmää sillä tavalla, että oikeastaan kaikille Keski-Irakista tuleville annettiin vähintään toissijaista suojelua, jos turvapaikkaedellytykset eivät täyttyneet. Toissijaisen suojelun määritelmässä on erilaisia osa-alueita. Yksi niistä on se, onko mielivaltaisen väkivallan taso kotialueella niin korkea, että toissijaisen suojelun määritelmä täyttyy. Vuorion mukaan keväällä 2016 toissijaisen suojelun soveltamista yhtenäistettiin Ruotsin kanssa. Yhtenäistäminen koski tietyillä alueilla mielivaltaisesta väkivallasta johtuvaa vaaraa. –Voi olla, että kun yksilöllisiä perusteita käytiin yhtenäistämisen jälkeen tarkemmin läpi, perustelut eivät olleet joko uskottavia tai riittäviä toissijaisen suojelun saamiseksi.