Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Ekonomisti ja pankkipomo eivät usko lainakattotiukennuksen hyydyttävän asuntomarkkinoita

Asuntorahoitukseen perehtynyt ekonomisti Eeva Alho ei usko lainakaton kiristämisen hyydyttävän asuntomarkkinoita vahvan talouskasvun keskellä. –  Joillakin kotitalouksilla tämä hidastaa lainanottoa. Pitää kerätä enemmän omarahoitusta tai vakuuksia. Se siinä onkin ideana, ettei oteta omaan taloustilanteeseen liian suuria lainoja, Pellervon taloustutkimuksen ekonomisti Alho sanoo. Alho pitää perusteltuna, että Finanssivalvonta puuttuu kotitalouksien velkaantumiseen. Finanssivalvonta ilmoitti maanantaina kiristävänsä lainakattoa muiden kuin ensiasuntojen osalta. –  Oikea aika on silloin, kun taloudessa menee hyvin, Alho sanoo. Asuntolainojen lainakaton kiristystä lääkkeenä velkaantumiseen on kritisoitu, sillä tällä hetkellä kasvavat erityisesti kulutusluotot ja talonyhtiölainat. Alho muistuttaa, että asuntomarkkinat ovat jakautuneet Suomessa, eikä velkaantuminen ole tasaista. Lainojen määrä kuitenkin kasvaa ja Alhon mukaan viiden prosenttiyksikön kiristys lainakattoon on tervetullut. –  Usein perustellaan, ettei Suomessa kotitalouksien velkaantuneisuus ole vielä samalla tasolla kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa velkaantuminen on paljon pahempaa. Emmehän halua, että olisimme Ruotsin tasolla ja ihmettelisimme, mitä pitää tehdä, Suomen Pankissakin työskennellyt Alho sanoo. "Kiristys ei yksinään kyllä kotitalouksien velkaantumiskehitystä ratkaise" Lainakaton kiristys tulee voimaan heinäkuun alussa. OP:n pankkitoiminnan johtaja Jouko Pölönen kehottaa asuntokauppoja suunnittelevaa kotitaloutta huomioimaan, että omarahoitusta tai muuta vakuutta pitää silloin olla 15 prosenttia. Ensiasunnon kohdalla riittää edelleen 5 prosenttia. Mikä riihikuivaa ei löydy näin paljon, vaihtoehtona on käyttää muuta kuin ostettavan asunnon vakuutta kattamaan erotusta. –  Lainamäärä voi olla enintään 85 prosenttia asunnon käyvästä arvosta. Ei tämä isossa kaavassa mitään muuta. Joillekin perheille tulee kenties lisävakuuden hakeminen tai säästämistä joutuu tekemään pitempään ennen kuin pääsee uuttaa asuntoa ostamaan, Pölönen sanoo. Asuntolainoituksen iso peluri OP pitää erikoisena, että Finanssivalvonta on näin huolissaan asuntolainamarkkinasta. Pölönen muistuttaa, että asuntolainojen määrä on kasvanut hitaasti ja asuntojen hintakehitys on ollut hyvin vakaata viime vuodet. Hän ei kuitenkaan usko, että lainakaton kiristyksellä olisi isoa merkitystä asuntomarkkinaan tai asuntolainamarkkinaan. –  En usko sen hyydyttävän markkinaa, Pölönen sanoo STT:lle. Erityisen vauhdikasta on ollut kulutusluottojen ja talonyhtiölainojen kasvu. Pölönen muistuttaa, että näiden kasvua lainakaton kiristäminen ei hillitse. –  Lainakaton kiristäminen saattaa päinvastoin kasvattaa kulutusluottojen hakemista, Pölönen epäilee. Pölönen arvioi, että 15 prosentin omarahoitusosuutta voidaan riihikuivan rahan lisäksi täyttää omavelkaisilla takauksilla tai juuri kulutusluotoilla. Pari vuotta käytössä olleen lainakaton tehoa on epäilty muun muassa juuri sen takia, johtaako se siihen että asuntolainan jatkona käytetään vaikka toisesta rahalaitoksesta nostettua kulutusluottoa. Pölönen myöntää, että joissakin tapauksissa tällaista on varmaan tapahtunut. Pölösen mielestä parempi konsti kuin kiristää lainakattoa olisi ollut käydä läpi, millä tavalla omavelkaisia takauksia tai kulutusluottoja voi käyttää asunnon luototuksessa. –  Finanssivalvonnan nyt tekemä kiristys ei yksinään kyllä kotitalouksien velkaantumiskehitystä ratkaise, koska velkaantuminen tulee muualta kuin asuntolainoista, Pölönen sanoo.