Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Lainakatolla pyritään hillitsemään kotitalouksien historiallisen korkeaksi kohonnutta velkaantumista – Ekonomisti: Lainakatto on suhteellisen helppo kiertää

Kotitalouksien velka on tällä hetkellä historiallisen korkealla tasolla ja kasvaa edelleen. Finanssivalvonta haluaa hillitä velkaantumista kiristämällä lainakattoa muiden kuin ensiasunnon ostajien osalta 85 prosenttiin. Edellinen lainakatto tuli voimaan heinäkuussa 2016, jolloin lainakatoksi asetettiin 90 prosenttia asunnon arvosta. Ensiasunnon hankkijoille lainakatto oli 95 prosenttia, eikä sitä aiota nytkään muuttaa. Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Olli Rehnin mukaan lainakattoa kiristetään, koska suomalaisten velkaantumisaste on ollut nousussa yhtäjaksoisesti jo 20 vuotta. Sinä aikana velkaantuminen on enemmän kuin kaksinkertaistunut, Rehn kertoi Fivan tiedotustilaisuudessa maanantaina. Velkaantumisen syitä ovat Rehnin mukaan muun muassa nopeutunut talouskasvu, Suomen poikkeuksellisen matalat korot ja kuluttajien vahva luottamus. Vaikka Suomen taloudella menee tällä hetkellä hyvin, Rehnin mukaan kulutusjuhliin ei ole varaa. –Suurimmat virheet tehdään hyvinä aikoina. Pyrimme ehkäisemään riskejä ennakkoon, mikä osaltaan tukee talouden kestävää kasvua, Rehn totesi tiedotustilaisuudessa. Suitsiiko lainakatto velkaantumista? Pellervon taloustutkimuksen ekonomistin Lauri Vuoren mukaan lainakatto ei ole tehokkain tapa hillitä suomalaisten velkaantumista. –Tietysti on hyvä, että kannetaan huolta kotitalouksien velkaantumisesta, mutta se, millä tavalla velkaantumista rajoitetaan, on eri asia. Tälläkin hetkellä on mahdollista, että oman pääoman esteet kierretään kulutusluotoilla, Vuori sanoo. Toisin sanoen lainakatto on Vuoren mukaan suhteellisen helppo kiertää esimerkiksi niin, että kuluttaja ottaa pankeilta lainojen takaustuotteita tai lisäluottoa, jolla kuluttaja voi kattaa omarahoitusosuuttaan. –Tällä hetkellä Suomi taitaa olla niitä harvoja EU-maita, joissa luotonantaja ei saa mitään tietoja siitä, mitä muita vireillä olevia lainoja asiakkaalla on, jos niistä ei ole tullut luottohäiriömerkintää, Vuori kertoo. Useimmissa EU-maissa sen sijaan on käytössä rekisteri, jossa yhteen paikkaan on kirjattu kansalaisten velat, tulot ja maksukäyttäytyminen. Suomessa rekisteröidään tätä nykyä vain negatiiviset luottotiedot eli maksuhäiriöt. –Positiivinen luottorekisteri olisi hyvin tervetullut nimenomaan kulutusluottojen tarkempaan seuraamiseen. Näin luotonantaja näkisi läpinäkyvästi sen, mitä kaikkia lainoja kuluttajalla on. Positiivinen luottorekisteri nousi laajempaan keskusteluun viimeksi elokuussa 2017, sen jälkeen kun varapuhemies Arto Satonen (kok.) ehdotti, että rekisteri pitäisi saada Suomeenkin. Ylen kansanedustajille tekemän kyselyn mukaan, luottorekisteriseri sai kannatusta eduskunnassa yli puoluerajojen. Toistaiseksi rekisteriä ei ole perustettu, mutta Fivan tiedotustilaisuudessa Olli Rehn väläytti, että asiaa valmistelee tällä hetkellä oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.).