Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Finanssivalvonta kiristää lainakattoa – asunnonostajan omien säästöjen merkitys kasvaa

Finanssivalvonta pyrkii suitsimaan kotitalouksien velkaantumista napakoin ottein. Lainakatto kiristyy muiden kuin ensiasunnon hankintaa varten otettujen lainojen osalta 5 prosenttiyksiköllä 85 prosenttiin. Finanssivalvonnan johtokunnan puheenjohtaja Olli Rehnin mukaan enimmäisluototussuhteen kiristämisellä pyritään hillitsemään kotitalouksien velkaantuneisuuden kasvua. Finanssivalvonnan mukaan kotitalouksien velka on nyt historiallisen korkealla tasolla ja kasvaa edelleen. Valvoja arvioi myös, että kotitalouksien velkaantuneisuus on Suomen rahoitusjärjestelmän merkittävin haavoittuvuus. Velkaantumistahtia voivat kiihdyttää nopeutunut talouskasvu, poikkeuksellisen matalat korot ja kuluttajien vahva luottamus. Velkaantuneisuusaste on noussut noin kahdenkymmenen vuoden ajan ja se saavutti vuoden 2017 kolmannella neljänneksellä 128 prosentin tason. Asuntolainakannan kasvun lisäksi tähän on vaikuttanut asuntoyhteisölainojen ja kulutusluottokannan voimakas kasvu. Velkaantumisen pitkäaikaista kasvua ja historiallisen korkeaa tasoa voidaan pitää poikkeuksellisina, ja velkaantuneisuuden arvioidaan jatkuvan noususuhdanteessa. Ensiasunnon hankintaan otettavien asuntolainojen osalta enimmäisluototussuhde pysyy ennallaan 95 prosentissa. Päätöksellä ylläpidetään Finanssivalvonnan mukaan ensiasunnon ostajien pääsyä asuntomarkkinoille. Finanssivalvonta kehottaa edelleen pankkeja välttämään vallitsevista käytännöistä poikkeavia, hyvin pitkiä takaisinmaksuaikoja sekä ilman erityisiä syitä myönnettäviä pitkiä lyhennysvapaita.