Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Rahoituksen professori Nordean päätöksestä tulla Suomeen: "Tämä on tärkeä muistutus poliitikoille siitä, että yrityksellä on oikeus valita sijoituspaikkansa"

Aalto-yliopiston rahoituksen professori Vesa Puttonen toppuuttelee liikaa intoilemasta Nordean muuton hyvistä vaikutuksista Suomelle. –Muutto on Suomen kannalta positiivinen, mutta enemmänkin symbolinen päätös. Hän huomauttaa, että verotulojen kerryttämisen kannalta pankin kotipaikalla ei ole merkitystä. Se maksaa veroja siihen maahan, jossa tulos syntyy. Nordea on tähänkin asti ollut hyvä veronmaksaja Suomelle. Esimerkiksi vuonna 2015 se oli Suomen toiseksi suurin yhteisöverojen maksaja. –Jos muutama johtaja siirtää kirjansa Helsinkiin, sillä ei ole suurta merkitystä. Puttonen ei näe, että Nordean muutto toisi merkittävässä määrin myöskään lisää työpaikkoja Suomeen. Hän arvioi, että välillisesti pankin muutto voi tuoda töitä joillekin juristeille, viestinnän ammattilaisille ja muille tukipalveluiden tarjoajille. –Vähäinenkin määrä on kuitenkin kotiin päin. Puttonen arvioi, että suurimman hyödyn Nordean muutosta saavat osakkeenomistajat, koska vakavaraisuusvaatimukset ovat EU:n pankkiunioniin kuuluvassa Suomessa merkittävästi pienemmät kuin Ruotsissa. Nordea pystyy näin toimimaan pienemmällä omalla pääomalla, mikä voi heijastua osingonmaksuun. "Ruotsi maksaa nyt poliittisesta populismista" Puttonen muistuttaa, että syy siihen, miksi Nordea päätti tulla Suomeen, on se, että Suomi on EU:n pankkiunionin jäsen ja Ruotsi ei. Muutosta ei siis Puttosen mielestä voi vetää yhtäläisyysmerkkejä siihen, että Suomi muutoin olisi kilpailukykyisempi ja houkuttavampi sijoittumiskohde kuin Ruotsi. –Suomi on kohtuullisen hyvin ennustettava toimintaympäristö. Ruotsi ei sitä ole siltä osin, että siellä on katsottu pankkien vakavaraisuusvaatimuksia voitavan nostaa ja pankeille voitavan vyöryttää lisää kustannuksia. –Joku voisi sanoa, että Ruotsissa on ilmennyt poliittista populismia, josta se nyt joutuu maksamaan. Puttonen ei halua ennustaa, onko Nordean päätöksellä vaikutusta siihen, tullaanko poliittisessa päätöksenteossa Suomessa tai Ruotsissa vastedes varovaisemmiksi mitä tulee yritysten taloudellisia etuja koskeviin päätöksiin. –Tämä on kuitenkin tärkeä muistutus poliitikoille siitä, että yrityksillä on oikeus valita sijoituspaikkansa. Puttonen silti ymmärtää Ruotsin ratkaisua. Nordea oli EU:n pankkiunioniin kuulumattomassa Ruotsissa niin iso finanssikonserni, että Ruotsilla voi katsoa olleen perusteita vyöryttää lisää riskejä sen kannettavaksi. Voiko vastuita kaatua suomalaisten veronmaksajien niskaan? Unionissa pankit kerryttävät nyt varoja yhteiseen kriisinratkaisurahastoon, jonka on määrä olla turvana kriisin tullessa. Julkisuudessa on kuitenkin esitetty huolta siitä, että noudatettaisiinko kriisin tullen EU:ssa yhteisesti sovittuja sääntöjä vai kaadettaisiinko Nordean vastuita Suomen valtion ja veronmaksajien maksettavaksi. Puttosen mielestä ei ole syytä lietsoa huolta. –EU:n pankkisektori lähtee siitä, että on ennakointia, valvontaa ja kriisien varalta suojautumista hyvän sään aikana. –Voidaan tietysti kuvitella erilaisia kauhuskenaarioita. Kriisinratkaisurahastoihin on vasta alettu kerryttää varoja eikä niiden talletussuojan käyttöönotosta ole edes päätetty, ja totta on, että kun Italiassa pankkeja ajautui ongelmiin, lopputulos oli, että Italian valtio joutui maksumieheksi. Nordea on kuitenkin hyvin johdettu ja kannattava pankki, joka tuskin ensimmäisenä Euroopassa ajautuu ongelmiin.