Pääaiheet 100 tuoreinta Uutiset Hyvä elämä Urheilu Kulttuuri Tähtijutut Näköislehti Moro Mielipiteet

Alkaako viennin kasvu jo hiipua? Teknologiateollisuus vastaa "kyllä" ja valtiovarainministeriö "ei"

Jääkö vuosi sitten alkanut nousukausi lyhyeksi? Joko viennin vetovoima hiipuu tai ainakin tasaantuu? Vastaukset riippuvat vastaajasta. Teknologiateollisuuden pääekonomisti Jukka Palokangas ja valtiovarainministeriön reaalitalouden yksikön päällikkö, finanssineuvos Jukka Railavo ovat näkymistä lähes täysin eri mieltä. Yksimielistä näkemystä ei irtoa edes viime vuoden kehityksestä. Talousmiehet tulkitsevat tilastolukuja eri silmälasien läpi. "Ei varsinaista kasvua maaliskuun 2017 jälkeen" Suomen viennin hyppäys tapahtui tammi–maaliskuussa 2017. Sen jälkeen viennin arvo on vaihdellut, mutta ei enää varsinaisesti kasvanut. Tätä mieltä on pääekonomisti Jukka Palokangas. Hän viittaa Teknologiateollisuuden teettämään tuoreeseen selvitykseen vientiteollisuuden tilasta ja talouden näkymistä. Sen mukaan viennin kasvu hiipui viime vuoden lopulla. Palokankaan mukaan esimerkiksi Tullin perjantaina esittelemät tammikuun 12 prosentin kasvuluvut ovat sikäli harhaanjohtavia, että vertailukohtana on vuoden 2017 tammikuu. Silloin Suomi oli vasta lähdössä nousuun taantuman pohjamudista. –Kun pääsemme vertailuun maaliskuusta 2017 alkaen, alamme konkreettisesti nähdä, mitä Suomen teollisuuden kapasiteetin väheneminen tarkoittaa, Palokangas ennustaa. "Meillä on kasvua rajoittava jarru päällä" Yritysten investointitaso on Suomessa edelleen heikko. Lisäksi suuria vientiyrityksiä on aivan liian vähän. Jukka Palokankaan mukaan kasvua ja kehitystä vetää oikeastaan vain kolme veturia. Ne ovat Äänekosken biotuotetehdas, Turun telakka ja Uudenkaupungin autotehdas. –Tarvitsemme kipeästi lisää tuon mittaluokan investointeja, Palokangas peräänkuuluttaa. –Koska kapasiteetti ja toiminnot ovat vähentyneet, meillä on kasvua rajoittava jarru päällä. Teknologiateollisuuden pääekonomistin mielestä myös yritysten toimintaympäristöä pitäisi parantaa. Yhtenä esimerkkinä hän mainitsee yritysverotuksen. Oppia voisi Palokankaan mielestä ottaa vaikkapa Ruotsin investointivarausmallista tai Donald Trumpin verolinjauksista. Jälkimmäisiin kuuluu muun muassa periaate, jonka mukaan yritykset voivat vähentää investointinsa heti ja kerralla sen sijaan, että poistoja tehdään vähitellen. Kaiken kaikkiaan Suomen pitäisi Jukka Palokankaan mielestä panostaa tulevaisuuteensa paljon nykyistä ponnekkaammin. –Työmarkkinoille kaivataan lisää joustoja, ja esimerkiksi Tekesiltä leikattuja määrärahoja voisi palauttaa, Palokangas mainitsee. –Kaikkeen tähän olisi nyt sentään jonkin verran rahkeita. "Myös henkilöstömäärät ja tilauskannat ovat kasvussa" Suuri trendi vetää Suomen vientiä ja samalla Suomea nyt ylöspäin. Näin vakuuttaa finanssineuvos Jukka Railavo valtiovarainministeriöstä. –Välillä oli viime vuoden mittaan tasaantumista, mutta eteenpäin mentiin ja mennään, Railavo vakuuttaa. Hänen mukaansa kyse on yksittäisten kuukausien heilunnasta. Iso kuva on valoisa. –Tätä tukevat myös muut tilastot. Muun muassa yritysten henkilöstömäärät ja tilauskannat ovat kasvussa. Trumpin tullien kaltaisista turbulensseista huolimatta Railavo näkee Suomen talouden ja kilpailukyvyn lähitulevaisuudessa ainoastaan myönteisiä merkkejä. Niitä tukevat maailmankaupan nopea kasvu sekä eurooppalaisen kysynnän ja investointien selvä piristyminen. –Me katsomme asioita Teknologiateollisuuden kanssa vähän eri vinkkelistä, Railavo tuumaa. –Pitää muistaa, että taustalla on pitkäaikaista matalapainetta ja rakennemuutosta. Suomen viennin rakenne ei ole sama kuin ennen, eikä vanha asetelma enää palaa. Entisten tilalle tulee uusia vetovoimatekijöitä. Suomi on esimerkiksi selvästi palveluvaltaisempi maa kuin vuonna 2008. Se näkyy myös viennissä.